PS ARKISTO
Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä
Pääministeri Sanna Marin (sd.) nosti EU:n elpymisvälineen välikysymyskeskustelussa esille EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt Suomen vientiteollisuudelle. Euroopan komission oma ekonomisti on laskenut jäsenmaiden hyödyt kuulumisesta EU:n sisämarkkinoihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén hämmästelee laskelmien oletuksia. Hän kirjoittaa niistä Puheenvuoron blogissaan.
Hallituksen viesti on, etteivät elpymisvälineen nettomaksut ole kuin murusia verrattuna siihen, miten paljon suomalaiset hyötyvät EU:sta ja kuulumisesta unionin sisämarkkinoihin.
On totta, että sisämarkkinat purkavat kaupan esteitä ja kustannuksia. Sisämarkkinoiden ehtona ei ole kuitenkaan osallistuminen jäsenmaiden yhteisvelkatalkoisiin.
Kaikki ennallaan?
Matti Virén nostaa kirjoituksessaan esille laskelman kaksi outoa olettamusta. Laskelman mukaan sisämarkkinoiden aiheuttama kilpailutilanne ei ota huomioon esimerkiksi globalisaatiota, informaatioteknologian kehitystä eikä logistiikan kehittymistä.
Suurempi ongelma hänen mielestään on kuitenkin sopeutusmekanismien puute.
– EU-tariffit leikkaavat Suomen viennistä 30 miljardia, mutta mikään ei reagoi siihen: valuuttakurssit, viennin suuntautuminen muille markkinoille, tuotannon rakenne, työmarkkinat ja niin edelleen pysyvät ”ennallaan”, Virén luettelee.
Euroopan vienti takeltelee
Erityisesti Virén ihmettelee olettamusta, että sisämarkkinoiden ulkopuolinen maa puskisi vientituotteitaan jääräpäisesti kohti EU:n tullimuureja ilman aiettakaan katsoa, josko tuotteille olisi kysyntää muualla maailmassa.
– Meillä vain hoetaan sitä, että EU:hun menee 50 prosenttia viennistä (joidenkin mukaan jopa 60 prosenttia, kun Brexit -vaikutusta ei huomioida) ja että se on Suomelle elintärkeää. Toki se on tärkeä markkina-alue, mutta toisaalta se on talouskasvun kannalta ongelmallinen.
Syy on Virénin mukaan Euroopan vaatimaton talouskasvu viime vuosina. Suomen osuus maailman viennistä on kutistunut.
– Keskittyminen Euroopan markkinoihin on (ollut) Suomelle kohtalokasta, Virén pamauttaa.
– Vuonna 1960 osuutemme oli vielä 0,93 prosenttia, ennen jäsenyyttä 1994 0,70 prosenttia, mutta 2019 enää 0,39 prosenttia. Olemme menestyneet viennissä umpisurkeasti, Virén luettelee Suomen viennin maailmanlaajuisia osuuksia.
Suomen ohella koko EU on menettänyt vientiosuuksiaan maailmanmarkkinoilla. Pudotusta on Virénin mukaan tullut viisi prosenttiyksikköä vuosien 1994-2019 välillä. EU:n ulkopuoliset eurooppalaismaat ovat pitäneet pintansa tällä saralla. Esimerkkeinä hän mainitsee Islannin ja Sveitsin.
Euro ei anna armoa
Virén vertaa Suomen ja niin ikään EU:n sisämarkkinoista “nauttivan” Italian vientiosuuksia. Vuonna 1994 Italian vientiosuus oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2019 siitä oli jäljellä enää 2,8 prosenttia. Vientiosuudet ovat leikkaantuneet lähes puolella niin Suomessa kuin Italiassakin.
Tämä on Virénin mukaan selkeä viesti siitä, että hintakilpailukyvyssä on mennyt paljon pieleen. Sen korjaamiseksi tarvittavat rakenneuudistukset on jätetty tekemättä. Yhteisvaluutta euro vain pahentaa uudistustarpeita.
– Itse asiassa EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta antavat paljon vähemmän anteeksi kuin asema Unionin ulkopuolella: asia, joka tuntuu unohtuvan kerta toisensa jälkeen työmarkkinoilla ja finanssipolitiikassa, jossa ainakin nyt ovat menossa avointen ovien päivät, Virén toteaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: “Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”
Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”
Halla-aho: EU-elvytyspaketti ei jää kertaluonteiseksi – “Vain Suomessa päättäjät pettävät itseään tai ainakin kansalaisia”
Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”
PS: Suomen on torjuttava EU:n tukipaketti – ”Raja on tullut vastaan ja jonkun on näytettävä esimerkkiä”
Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: “Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”
EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”
Boikotoivatko britit nyt EU-tuotteita unionin jyrkän brexit-linjan vuoksi?
Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää