Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää emeritusprofessori Vesa Kanniaisen laskelmat nettoveronmaksajista – “1 700 euroa kuussa tienaava ei maksa vuodessa 20 000 euroa veroja”

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kertoo Uuden Suomen blogissaan laskeneensa maahanmuuttajien ansiotulon tasoksi noin 1 700 euroa kuukaudessa, jotta tämä hyödyttäisi julkisen talouden rahoitusasemaa eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää Twitterissä professorin laskelmat.

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa blogissaan, että 1 700 euroa kuukaudessa tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta hän olisi keskimäärin nettoveronmaksaja eli maksaisi enemmän veroja kuin saisi sosiaalietuuksia.

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mukaan on helppo nähdä, ettei 1 700 euroa kuussa tienaava maksa vuodessa 20 000 euroa veroja.

– Kanniainen itsekin kirjoittaa, että laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei. Jos lasketaan, onko henkilö nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran. Kanniaisen mukaan “nettomaksajuus” edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. EVAn laskelman mukaan – jossa oletettavasti veroprogressio mukana – noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %, Salminen kirjoittaa.

Matalapalkkaiset maksavat vähemmän veroja

Toisin sanoen 1 700 euron kuukausitulot eivät vielä riitä tekemään kenestäkään nettoveronmaksajaa. Salmisen mukaan maksetut verot eivät progression vuoksi ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin. Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan ei kerro henkilön maksamista veroista. Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.

– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla suhteessa koko väestöön. Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366 e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä, Salminen selittää.

Kommentti Kanniaisen laskelmaan nettomaksajista.

Yksilö ei ole vielä nettomaksaja, jos hänen bruttopalkkansa on 1 700e/kk.
Kanniaisen laskelman mukaan 1 700 e/kk tienaavan tulisi maksaa veroja 20 366 euroa vuodessa, jotta näin olisi. On helppo nähdä …https://t.co/qHXBCBFkYk

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023

… että näin ei todellisuudessa ole. Eli 1700e/kk tienaava ei maksa vuodessa veroja 20k.

Kanniainen itsekin kirjoittaa, että: "laskelman ei ole tarkoitus antaa kuvaa siitä, onko joku tietty yksilö nettomaksaja vai ei, […]".

Oma kommentti: Jos lasketaan, onko henkilö…

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023

… nettomaksaja, niin olisi huomioitava veroprogressio, eikä olettaa, että kaikki maksavat käytännössä veroa saman verran.

Kanniaisen mukaan "nettomaksajuus" edellyttää keskimääräistä kokonaisveroastetta eli 42 %. Evan laskelman mukaan — jossa oletettavasti veroprogressio…

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023

… mukana — noin 3 000/kk bruttopalkkatuloilla kokonaisveroaste on tuo 42 %.

Eli siihen onko tietty henkilö nettomaksaja vai ei, ei riitä vielä 1 700e/kk bruttopalkka.https://t.co/FAkBfb4DMW

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023

Vähän "teoreettisempaa" pohdintaa lopuksi:
– Maksetut verot eivät ole lineaarisessa suhteessa palkkatuloihin (koska progressio). Siksi koko veropotin jakaminen kaikille tasan, ei kerro henkilön maksamista veroista.
– Maksettujen verojen jakauma on vahvasti oikealle vino.

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023

– Matalapalkkaisten (maahanmuuttajien) maksamien verojen jakauma sijaitsee vasemmalla vs. koko väestö.
– Siksi matalapalkkaisten joukossa maksettujen verojen keskiarvo ei ole tuo 20 366e/kk, eli verokertymä on pienempi kuin koko väestössä.

— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) May 26, 2023