

MATTI MATIKAINEN
Suomen Perustan tuore tutkimus: Katso, mitä maahanmuutto maksaa omassa kunnassasi
Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.
Ajatuspaja Suomen Perustan pitkään kasaama, kattava tietopaketti maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on tänään avattu verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi.
Suomen Perustan tutkijalla Samuli Salmisella on ollut käytössään jokaisen kunnan tiedot maahanmuuton talousvaikutuksista. Lukuja ei ole koskaan aiemmin julkistettu, vaikka tarvetta olisi ollut. Salminen toteaakin, että tietojen julkaisemisen tarkoituksena on juuri nyt, kuntavaalien alla toimia keskustelun pohjana maahanmuutosta.
– Näille tiedoille on ollut kysyntää jo vuosikausia, mutta niitä ei vain ole aiemmin ollut saatavilla. Minulla itselläni tutkijana ei ole tarkoitus osallistua keskusteluun, mutta näiden tietojen pohjalta debatti käynnistyköön kaikkien kuntalaisten ja erityisesti kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa.
Tutkimuksessa käytetty uusimpia tietoja
Salminen on tehnyt Suomen Perustalle aiemmin muitakin maahanmuuton kustannuksia tarkastelevia tutkimuksia. Uuden tutkimuksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli käytössä on ollut tuoreimmat saatavilla olevat tiedot.
– Tilastokeskus kerää laajasti tietoja kaikista Suomessa asuvista ihmisistä, kuten maksetuista veroista, saaduista sosiaalituista, käytetyistä palveluista ja niin edelleen. Tiedoista voidaan myös nähdä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla ja lisäksi on mahdollista erotella niin kutsuttu toinen maahanmuuttajasukupolvi, eli vaikka olisi syntynyt Suomessa, näemme kyseisen henkilön taustan. Julkaistavat tulokset käsittävät sekä ensimmäisen että toisen maahanmuuttajasukupolven.
Salminen vinkkaa, että jos on kiinnostunut tarkastelemaan maahanmuuttotietoja useammalta vuodelta, kuten työllisyyden ja palkkojen kehittymistä maassaolon aikana, niin on syytä tutustua ajatuspajan muihin maahanmuuttotutkimuksiin, jotka löytyvät osoitteesta suomenperusta.fi
Kunnallisveron määrä raahaa perässä
Maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia tarkastelevalle tutkimukselle on tarvetta jo siitäkin syystä, että tähän saakka julkisuudessa on ollut esillä vain eräitä yksittäisiä ja hajanaisia kuntakohtaisia maahanmuuton tietoja.
Esimerkiksi pari vuotta sitten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä valitteli Helsingin Sanomissa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset.
– On hyvä, että maahanmuuton kuluista on aiemmin edes pyritty puhumaan avoimesti. Näiden yksittäisten tiedonmurujen käsittely on kuitenkin jäänyt melko pinnalliseksi ja jäsentämättömäksi, ja tiedot ovat koskeneet vain eräitä yksittäisiä kuntia. Myöskään tarkat euromäärät eivät ole olleet tiedossa. Vertailupohjaa ei siis ole ollut, ja tutkimuksemme korjaa tämän tilanteen, tutkija Salminen sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma teki viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vieraskielisen väestön kasvun huomioimisesta valtionosuusperusteissa ja tasausjärjestelmässä.
Kysymyksessä kiinnitettiin huomiota samaan asiaan, kuin mitä perussuomalaiset on pitänyt esillä jo aiemmin, eli vaikka kuntien väestömäärä kasvaa, kunnallisveron määrä ei nouse tarvetta vastaavasti.
Vieraan kielen ja kulttuuritaustan huomioiminen vaatii kunnissa huomattavaa palveluiden monipuolistamista esimerkiksi sotepalveluiden sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluiden puolella.
Kuntiin syntyy rahoitusvaje
Jo Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä.
Olennaista uudessa tutkimuksessa onkin erityisesti kuntakohtaisten tietojen tarkastelu maksetuista kunnallisveroista, koska kunnallisverolla pitkälti maksetaan kuntien peruspalvelut. Tutkimustiedon perusteella on selvää, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa. Maahanmuuton seurauksena kuntiin syntyykin rahoitusvaje, jota voidaan korjata vain menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla, Salminen sanoo.
Hän korostaa, että maahanmuuton kustannuksia ei ole mahdollista leikata yksinomaan luopumalla maahanmuuttajien erityispalveluista, koska maahanmuuttajat käyttävät myös samoja peruspalveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Ongelmia syntyy siis myös peruspalveluihin, koska niiden rahoitus jää niin vajaaksi.
Vaikutuksia myös asumisen hintaan
Tiedot maahanmuuttajien työllisyysasteesta, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja heidän maksamistaan veroista ovat olennaisia, koska ne osaltaan kertovat myös siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät.
Salminen toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen voidaan kuitenkin tarkastella useista muistakin näkökulmista.
Tutkimustiedon perusteella maahanmuutto, varsinkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttaa heikentävästi eräiden alojen palkkatasoon. Maahanmuutto vaikuttaa myös asumisen hintaan.
– Esimerkiksi Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- etuudet verovarat veronmaksajat kustannukset palvelut Asumisen hinta Espoo Samuli Salminen Tutkimus Kunnat Suomen Perusta Velkaantuminen talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”

Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia

PS kyselytunnilla: Haitallinen maahanmuutto on ongelmien juurisyy – hallitus haluton puuttumaan

PS: Menokohteet laitettava tärkeysjärjestykseen – suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen etusijalle

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää