

MATTI MATIKAINEN
Suomen Perustan tuore tutkimus: Katso, mitä maahanmuutto maksaa omassa kunnassasi
Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.
Ajatuspaja Suomen Perustan pitkään kasaama, kattava tietopaketti maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on tänään avattu verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi.
Suomen Perustan tutkijalla Samuli Salmisella on ollut käytössään jokaisen kunnan tiedot maahanmuuton talousvaikutuksista. Lukuja ei ole koskaan aiemmin julkistettu, vaikka tarvetta olisi ollut. Salminen toteaakin, että tietojen julkaisemisen tarkoituksena on juuri nyt, kuntavaalien alla toimia keskustelun pohjana maahanmuutosta.
– Näille tiedoille on ollut kysyntää jo vuosikausia, mutta niitä ei vain ole aiemmin ollut saatavilla. Minulla itselläni tutkijana ei ole tarkoitus osallistua keskusteluun, mutta näiden tietojen pohjalta debatti käynnistyköön kaikkien kuntalaisten ja erityisesti kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa.
Tutkimuksessa käytetty uusimpia tietoja
Salminen on tehnyt Suomen Perustalle aiemmin muitakin maahanmuuton kustannuksia tarkastelevia tutkimuksia. Uuden tutkimuksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli käytössä on ollut tuoreimmat saatavilla olevat tiedot.
– Tilastokeskus kerää laajasti tietoja kaikista Suomessa asuvista ihmisistä, kuten maksetuista veroista, saaduista sosiaalituista, käytetyistä palveluista ja niin edelleen. Tiedoista voidaan myös nähdä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla ja lisäksi on mahdollista erotella niin kutsuttu toinen maahanmuuttajasukupolvi, eli vaikka olisi syntynyt Suomessa, näemme kyseisen henkilön taustan. Julkaistavat tulokset käsittävät sekä ensimmäisen että toisen maahanmuuttajasukupolven.
Salminen vinkkaa, että jos on kiinnostunut tarkastelemaan maahanmuuttotietoja useammalta vuodelta, kuten työllisyyden ja palkkojen kehittymistä maassaolon aikana, niin on syytä tutustua ajatuspajan muihin maahanmuuttotutkimuksiin, jotka löytyvät osoitteesta suomenperusta.fi
Kunnallisveron määrä raahaa perässä
Maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia tarkastelevalle tutkimukselle on tarvetta jo siitäkin syystä, että tähän saakka julkisuudessa on ollut esillä vain eräitä yksittäisiä ja hajanaisia kuntakohtaisia maahanmuuton tietoja.
Esimerkiksi pari vuotta sitten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä valitteli Helsingin Sanomissa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset.
– On hyvä, että maahanmuuton kuluista on aiemmin edes pyritty puhumaan avoimesti. Näiden yksittäisten tiedonmurujen käsittely on kuitenkin jäänyt melko pinnalliseksi ja jäsentämättömäksi, ja tiedot ovat koskeneet vain eräitä yksittäisiä kuntia. Myöskään tarkat euromäärät eivät ole olleet tiedossa. Vertailupohjaa ei siis ole ollut, ja tutkimuksemme korjaa tämän tilanteen, tutkija Salminen sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma teki viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vieraskielisen väestön kasvun huomioimisesta valtionosuusperusteissa ja tasausjärjestelmässä.
Kysymyksessä kiinnitettiin huomiota samaan asiaan, kuin mitä perussuomalaiset on pitänyt esillä jo aiemmin, eli vaikka kuntien väestömäärä kasvaa, kunnallisveron määrä ei nouse tarvetta vastaavasti.
Vieraan kielen ja kulttuuritaustan huomioiminen vaatii kunnissa huomattavaa palveluiden monipuolistamista esimerkiksi sotepalveluiden sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluiden puolella.
Kuntiin syntyy rahoitusvaje
Jo Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä.
Olennaista uudessa tutkimuksessa onkin erityisesti kuntakohtaisten tietojen tarkastelu maksetuista kunnallisveroista, koska kunnallisverolla pitkälti maksetaan kuntien peruspalvelut. Tutkimustiedon perusteella on selvää, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa. Maahanmuuton seurauksena kuntiin syntyykin rahoitusvaje, jota voidaan korjata vain menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla, Salminen sanoo.
Hän korostaa, että maahanmuuton kustannuksia ei ole mahdollista leikata yksinomaan luopumalla maahanmuuttajien erityispalveluista, koska maahanmuuttajat käyttävät myös samoja peruspalveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Ongelmia syntyy siis myös peruspalveluihin, koska niiden rahoitus jää niin vajaaksi.
Vaikutuksia myös asumisen hintaan
Tiedot maahanmuuttajien työllisyysasteesta, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja heidän maksamistaan veroista ovat olennaisia, koska ne osaltaan kertovat myös siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät.
Salminen toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen voidaan kuitenkin tarkastella useista muistakin näkökulmista.
Tutkimustiedon perusteella maahanmuutto, varsinkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttaa heikentävästi eräiden alojen palkkatasoon. Maahanmuutto vaikuttaa myös asumisen hintaan.
– Esimerkiksi Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- etuudet verovarat veronmaksajat kustannukset palvelut Asumisen hinta Espoo Samuli Salminen Tutkimus Kunnat Suomen Perusta Velkaantuminen talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”

Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia

PS kyselytunnilla: Haitallinen maahanmuutto on ongelmien juurisyy – hallitus haluton puuttumaan

PS: Menokohteet laitettava tärkeysjärjestykseen – suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen etusijalle

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää