PS ARKISTO
Viikon 5/2024 luetuin
Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin pääkirjoituksen: Ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio yrittää irvailla uusimmassa kolumnissaan (1.2.) valtionvarainministeri Riikka Purralle, joka on taas kyseenalaistanut maahanmuuton väitettyjä taloudellisia hyötyjä. Helsingin Sanomien maahanmuuton hehkutuksessa pyörii jälleen sama levy puolitotuuksia, joissa olennainen on jätetty sanomatta.
Paavo Rautio nostaa esiin Tilastokeskuksen eläkkeellä olevan tutkijan Pekka Myrskylän hehkutuksen siitä, että työllisyyden kasvu nojaa täysin maahanmuuttoon ja että Suomessa on 163 000 työllistä vieraskielistä enemmän kuin vuosituhannen vaiheessa.
Väite varmasti pitää paikkansa, mutta olisiko ollut asiallista nostaa esiin myös se, kuinka paljon työttömiä maahanmuuttajia Suomessa on? Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes työttömyysetuuksien saajista.
Vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työllisyysasteen korkeaa tasoa kehutaan, mistä merkkinä nostetaan esiin se, että puolet maahanmuuttajista on ensimmäisenä vuonna töissä. Saavutus ei kuitenkaan ole kovin vakuuttava, sillä työperäisillä maahanmuuttajilla on määritelmällisesti työpaikka heidän muuttaessa Suomeen ja vain puolet maahanmuutosta on siis tällaista.
Työperäistenkin maahanmuuttajien osalta työllisyyttä tärkeämpi kysymys julkisen talouden näkökulmasta on se, tulevatko he palkallaan toimeen ja miten työllisyys, palkat ja tukien käyttö kehittyvät – ei ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden aikana – vaan pitemmällä tähtäimellä.
Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.
Raunio kyseenalaistaa myös väitteen siitä, että maahanmuuttajat kilpailisivat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa, sillä maahanmuuton tuoman työvoiman tarjonnan nähdään lisäävän investointeja ja työpaikkojen määrää.
Tämä esitetty väite on osittain totta. Maahanmuuttajat tietysti kilpailevat suomalaisten kanssa työpaikoista ja suomalaisten on vaikea pärjätä kilpailussa ihmisille, joille pääsy länsimaiseen hyvinvointivaltioon on jo palkka itsessään. Ulkomaisen työvoiman tuonti matalapalkka-aloille heikentää myös kyseisten alojen palkkakehitystä entisestään, kun työnantajien ei tarvitse kilpailla työvoimasta paremmilla palkoilla ja paremmilla työehdoilla.
Maahanmuutto toisaalta lisää myös investointeja ja työpaikkoja kahdella tavalla. Ensiksikin kehitysmaista tulevat ihmiset ovat valmiita työhön kuin työhön, joka vain mahdollistaa heidän muuttonsa länsimaahan, joten esimerkiksi Voltin ja Foodoran kaltaiset ruokalähettipalvelut eivät olisi mahdollisia ilman Suomeen ”sisäänheittoammatteina” toimivia aloja.
Toisaalta kaikki väestönkasvu ja maahanmuutto lisäävät investointeja, sillä jokainen uusi asukas tarvitsee asunnon, vaatteet, elintarvikkeita, palveluita jne. Elinkeinoelämälle maahanmuutto on siis mahdollisuus kasvattaa investointeja ja myyntiä tavalla, jossa voitot päätyvät firmoille, mutta maahanmuuton tuomat kulut taas lankeavat taas veronmaksajalle, jotka monissa tapauksissa rahoittavat edellä mainittujen elämiseen liittyvien asioiden ja palveluiden hankkimisen tulonsiirtojen avulla.
Suomalainen duunari ei myöskään pääse käytännössä hyötymään maahanmuuton kasvattamista investoinneista, sillä maahanmuuttoon perustuvasta väestönkasvusta elävä koneisto löytää työvoimansa usein juuri tästä samasta halpatyöhön tottuneesta maahanmuuttajaväestönosasta, jonka kasvu mahdollistaa myynnin lisäämisen.
Lopuksi Raunio esittää tutun väitteen siitä, että maahanmuutto olisi välttämätöntä eläkejärjestelmän rahoitukselle, sillä mm. Eläketurvakeskuksen mukaan maahanmuuton lisääminen hillitsisi eläkemaksujen nostopaineita. Tuttu väite muuta väestöä keskimäärin nuoremman maahanmuuttajaväestön hyvästä vaikutuksesta eläkejärjestelmään ei toimi kahdestakaan syystä.
Ensinnäkin eläkejärjestelmää ei voi tarkastella irrallisena muusta julkisesta taloudesta. Jos vaikka ajatuksellisesti sata ihmistä muuttaisi Suomeen ja heistä kymmenen työllistyy ja maksaa muutaman lantin eläkemaksuja ja loput yhdeksänkymmentä elävät tukien varassa, niin eläkejärjestelmä riemuitsee lanteistaan ja on tyytyväinen maahanmuutosta, mutta samaan aikaan muu julkinen talous valittaa sosiaalimenojen nousevan nopeammin kuin verotulot.
Eli eläkejärjestelmän osaoptimoinnissa kolikon toinen puoli on julkinen talous, jota valtaosa maahanmuutosta rasittaa, sillä tulijat käyttävät enemmän julkisia palveluita kuin maksavat veroja.
Osaoptimointi ei ole myöskään eläkejärjestelmälle itselleen järkevää pitkässä juoksussa, sillä merkittävä osa maahanmuuttajista ei pysty maksamaan omia eläkkeitään ja päätyy takuueläkkeelle, jonka eläkejärjestelmä tulevaisuudessa maksaa – toki tällöin eläkejärjestelmän edustajat voivat huutaa kahta kauheammin maahanmuuton perään, jotta uusilta tulijoita kertyy taas muutama lantti lisää juoksevien eläkekulujen maksuun (ja lisää kuluja tietysti muulle julkiselle taloudelle).
Maahanmuuton hienoutta ei poikkeuksellisesti perusteltu tässä Helsingin Sanomien kolumnissa Fazerien ja Finlaysonien ulkomaisella alkuperällä, mutta muuten argumentit ovat moneen kertaan kuultuja. Suomalaisen yhteiskunnan sairasta tilaa kuvaa valitettavan hyvin se, että puheet maahanmuuton väitetystä tarpeesta tuntuvat vain kiihtyvän sen mukaa miten maahanmuuton ongelmat meillä ja naapurimaissa muuttuvat entistä räikeämmiksi ja maahanmuuton määrän kasvaessa.
Median, etujärjestöjen ja poliitikkojen rummuttaessa maahanmuuton tarpeesta jää monelle tavan kansalaiselle huomaamatta, että maahanmuuton luvut ovat jo nyt järkyttävän suuria. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan 50 000 ihmistä ja viime vuonna luku ylti jo 72 000 muuttajaan kun parikymmentätuhatta ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi.
Helsingin Sanomat, joka hehkuttaa kolumneissaan ja pääkirjoituksissaan maahanmuuton hienoutta, mutta esimerkiksi uutisoi uusimman maahanmuuttotilaston viime viikolla pienellä riviuutisella kohdassa ”lyhyesti”, ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti, mutta tätä kompensoidakseen hyökkää mieluusti Riikka Purran kaltaisia poliitikkoja vastaan, jotka tuovat esiin maahanmuuttoon liittyviä faktoja.
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Paavo Rautio eläkejärjestelmä ongelmat matalapalkka-alat työpaikat veronmaksajat kustannukset tulonsiirrot halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Riikka Purra Helsingin Sanomat Suomen Perusta Simo Grönroos työllisyys media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen Perustan julkaisu pureutuu talouden ongelmiin uudesta näkökulmasta
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”
Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: “Karut vaikutukset joka sektorille”
Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti
Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle
Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua
Suomen Perustan tutkija maahanmuuton kustannuksista Euroopassa: Maahanmuutto käy erittäin kalliiksi Saksalle ja Hollannille – brittiparlamentti toimii jo islamistien ehdoilla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää