LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: “Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarkastelee ajatuspajan sivuilla kriittisesti muutamia usein kuultuja väitteitä ulkomaisen työvoiman lisäämisen tarpeesta.
Aluevaalit ovat kiihdyttäneet keskustelun ulkomaisesta työvoimasta. Keskustelun kohteena ovat tällä hetkellä olleet luonnollisesti hoitoalan työntekijät, joiden pulan moni puolue ratkaisisi lisäämällä ulkomaista työvoimaa.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
”Kun hoitajia vaan ei löydy Suomesta”
Väitetään, että Suomesta ei löydy tekijöitä, ja siksi katse on suunnattava ulkomaille.
Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita osaajia muihin töihin – muissa tehtävissä olevien hoitoalan koulutuksen saaneiden määrän on uutisoitu olevan jopa 70 000. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, etenkin muihin Pohjoismaihin, joissa palkkataso ja työolot ovat paremmat.
– Tehyn tekemän kyselyn mukaan valtaosa (90 %) hoitajista on harkinnut alan vaihtamista. Heikko palkka ja työn kuormittavuus nousevat toistuvasti esiin syinä alan epähoukuttelevuuteen, Grönroos kirjoittaa ja kysyy:
– Löytyykö Suomesta siis hoitajia? Kyllä löytyy – kunhan palkkausta saadaan vastaamaan työn vaativuutta.
”Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin”
Poliitikot usein kiertävät kysymyksen hoitoalan palkoista toteamalla, että palkat päätetään työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Grönroos myöntää asian olevan lähtökohtaisesti näin, mutta muistuttaa poliitikkojen luovan ne olosuhteet, joissa neuvottelut käydään.
Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, uskoo Grönroos työntekijäpuolen neuvotteluasemien heikkenevän. Jos sen sijaan työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta ei olisi niin helppoa, kasvaisi myös todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta kohisten.
– Kun poliitikot julistavat vaalipaneeleissa, että ulkomaista työvoimaa pitää tuoda entistä enemmän hoitoalalle, niin viesti neuvottelupöytiin on siis: ”Älkää turhaan nostako palkkoja, haetaan ulkomailta ihmisiä, jotka suostuvat tekemään työt heikommilla työehdoilla”, Grönroos kritisoi.
– Poliittiset päätökset esimerkiksi hoitoalalla käytettävissä olevista resursseista tai ulkomaisesta halpatyövoimasta vaikuttavat siis oleellisesti työmarkkinaneuvotteluihin ja sitä myötä palkkoihin ja työehtoihin.
”Suomi ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa”
Harva ulkomaisen työvoiman puolestapuhuja käyttää sanaa halpatyövoima, vaikka siitä juuri on Grönroosin mukaan käytännössä kyse, kun puhutaan ”osaajapulasta”. Suomen Perusta on julkaissut laajan tutkimuksen matalapalkka-aloille suuntautuvan työvoiman vaikutuksista julkiselle taloudelle, ja luvut ovat karua kertomaa.
– Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa matalammissa palkkaluokissa maksetut verot jäävät usein saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi. Työssä käyminen ei siis ole tae positiiviselle vaikutukselle julkiselle taloudelle.
– Se, minkä julkinen sektori säästää ulkomaisen työvoiman käytön mahdollistamissa matalammissa palkkakuluissa, maksetaan lisääntyvässä tuen tarpeessa, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun vielä otetaan huomioon, että matalapalkka-aloille tulevan työvoiman työllisyys heikkenee tilastojen mukaan muutamassa vuodessa alle samanikäisen kantaväestön tason, ovat vaikutukset julkiselle taloudelle selvän negatiiviset.
Jos palkka ja työolot ovat kohdillaan, tekijäkin löytyy
Grönroos esittää kysymyksen, että jos hoitoala ei houkuta suomalaisia, niin miten se voisi houkuttaa pitemmän päälle maailman toiselta laidalta tulevia siirtolaisia, joille palkkaa tärkeämpi asia on pääsy asumaan länsimaisen hyvinvointivaltion palveluiden ääreen.
– Ulkomaalaisen työvoiman määrän jyrkkä lisääminen aiheuttaa matalapalkkakehityksen lisäksi vakavan uhkan hoitoalan palveluiden laadulle. Kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi.
– Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työmarkkinaneuvottelut hoitoalan työolot hoitoalan työ osaajapula hoitoalan palkat Matalapalkkainen työ hoitajapula Tehy ulkomainen työvoima Pohjoismaat halpatyövoima Suomen Perusta Työmarkkinajärjestöt Simo Grönroos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta
Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”
Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”
Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”
Palkka, arvostuksen puute ja rokotuspakko ajavat työntekijöitä pois hoitoalalta – myös valmiuslaki pelottaa
Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: “Monella alueella uuteen “demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”
Tilastot eivät tue osaajapula-hokemaa – “Kysymys on mitä suurimassa määrin sumeilemattomasta maahanmuuton lisäämisestä, ei työvoimasta”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää