Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jota ajatuspaja Suomen Perusta tekee parhaillaan. Tulos näyttää olevan linjassa muiden Euroopan maiden vastaavien tutkimusten kanssa, kertoi tutkija Samuli Salminen.
Salminen esitteli maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia Helsingin perussuomalaisten jäsenillassa perjantaina. Pieneen kabinettiin ahtautunutta yleisöä ei tarvinnut erikseen kannustaa esittämään kysymyksiä. Niitä riitti tutkijan vastattavaksi koko illaksi.
Samalla Salminen kertaili Tilastokeskuksen rekistereihin pohjautuvia numerotietoja Suomen kunnista. Päivitetty ja laajennettu versio tilastotietokannasta on tulossa lähiviikkoina.
Ongelmien syynä valtavan nopea väestöpohjan muutos
Esimerkiksi maahanmuuttajien keskitulo yltää kantaväestön tasolle Etelä-Helsingissä, mutta ei missään muualla. Etelä-Helsingin kouluissa maahanmuuttajien osuutta kuvaava käyrä näyttää melko tasaiselta viivalta 1990-luvulta lähtien, mutta nousee miltei pystysuoraan useissa idän ja kaakon lähiöissä.
– Ongelmien kasautumisen kannalta olennaista ei ole vain se, että kouluissa 60 % oppilaista on maahanmuuttajia, vaan myös se, että pääkaupunkiseudulla väestöpohjan muutos on ollut niin valtavan nopea, Salminen selventää.
– Samantyyppinen tilanne on nähty Isossa-Britanniassa, jossa maahanmuuttomäärät ovat räjähtäneet viimeisten viiden vuoden aikana.
Heikoimmin pärjäävät Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat
Vasemmistopoliitikkojen kuulee usein väittävän, että maahanmuuttajat elättävät itsensä, menestyvät ja tuovat Suomeen verotuloja tulevaisuudessa.
Toimeentulotukitilastot ja PISA-tulokset toisen polven maahanmuuttajista eivät tätä väitettä tue. Heikoimmalta tilastot näyttävät Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvien ja heistä polveutuvien kohdalla.
Tilastoista näkyy sekin, että vuodesta 2020 lähtien Helsingistä on muuttanut pois enemmän korkeakoulutettuja kuin mitä pääkaupunkiin muuttaa korkeakoulutettuja.