LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen perheenyhdistämisen tuloksena, pärjäävät muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna huomattavan heikosti, kun mittarina käytetään mediaanituloa.
Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jota ajatuspaja Suomen Perusta tekee parhaillaan. Tulos näyttää olevan linjassa muiden Euroopan maiden vastaavien tutkimusten kanssa, kertoi tutkija Samuli Salminen.
Salminen esitteli maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia Helsingin perussuomalaisten jäsenillassa perjantaina. Pieneen kabinettiin ahtautunutta yleisöä ei tarvinnut erikseen kannustaa esittämään kysymyksiä. Niitä riitti tutkijan vastattavaksi koko illaksi.
Samalla Salminen kertaili Tilastokeskuksen rekistereihin pohjautuvia numerotietoja Suomen kunnista. Päivitetty ja laajennettu versio tilastotietokannasta on tulossa lähiviikkoina.
Esimerkiksi maahanmuuttajien keskitulo yltää kantaväestön tasolle Etelä-Helsingissä, mutta ei missään muualla. Etelä-Helsingin kouluissa maahanmuuttajien osuutta kuvaava käyrä näyttää melko tasaiselta viivalta 1990-luvulta lähtien, mutta nousee miltei pystysuoraan useissa idän ja kaakon lähiöissä.
– Ongelmien kasautumisen kannalta olennaista ei ole vain se, että kouluissa 60 % oppilaista on maahanmuuttajia, vaan myös se, että pääkaupunkiseudulla väestöpohjan muutos on ollut niin valtavan nopea, Salminen selventää.
– Samantyyppinen tilanne on nähty Isossa-Britanniassa, jossa maahanmuuttomäärät ovat räjähtäneet viimeisten viiden vuoden aikana.
Vasemmistopoliitikkojen kuulee usein väittävän, että maahanmuuttajat elättävät itsensä, menestyvät ja tuovat Suomeen verotuloja tulevaisuudessa.
Toimeentulotukitilastot ja PISA-tulokset toisen polven maahanmuuttajista eivät tätä väitettä tue. Heikoimmalta tilastot näyttävät Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvien ja heistä polveutuvien kohdalla.
Tilastoista näkyy sekin, että vuodesta 2020 lähtien Helsingistä on muuttanut pois enemmän korkeakoulutettuja kuin mitä pääkaupunkiin muuttaa korkeakoulutettuja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansandustaja Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.
Keskustan talousvaihtoehdossa Suomeen tuotaisiin vuosittain 40 000 uutta maahanmuuttajaa. Kepu jopa antaisi yrityksien vapaasti poimia lisää halpatyövoimaa maailmalta, eikä poliitikoilla olisi sananvaltaa asiassa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Joakim Vigelius ja Miko Bergbom ovat tutustuneet vihreiden ja vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetteihin, ja lukeminen järkytti kansanedustajia. – Ei todellakaan siltä näytä, että oppositiopuolueilla olisi halua tulla mukaan seuraavaan hallitukseen ajamaan parempaa politiikkaa Suomeen, eli veronkevennyksiä, luomaan kannustimia yrityksille ja vähentämään haitallista maahanmuuttoa.
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.
Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
