

LEHTIKUVA
Suomen Perustalta uudistettu painos peruskoulun ongelmia käsittelevästä Koulukirjasta – suomalaisen koulujärjestelmän kriisiin ollaan vasta heräämässä
Ovatko käytännön luku- ja kirjoitustaito enää itsestäänselvyyksiä peruskoulunsa päättävien ”diginatiivien” keskuudessa? Entä mistä Pisa-tulosten jatkuva lasku kertoo? Opettaja ja tietokirjailija Mai Allon teos Koulukirja – kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän kriisiä, johon ollaan nyt vasta heräämässä.
Suomen Perusta julkaisi Koulukirjan ensimmäisen painoksen vuonna 2021. Kirjassa tuotiin tuolloin esille, että merkittävä joukko opettajia ja tutkijoita on esittänyt jo vuosien ajan – valtavirtakeskustelusta poiketen – koulujärjestelmän tervehdyttämisen vaativan ”resurssien lisäämisen” sijaan vauhdilla etenevien uudistusten kriittistä tarkastelua, eli sen pohtimista, ovatko digitalisaatio, seinättömät luokat ja ilmiöoppiminen todella ratkaisu – vai osa ongelmaa?
Viimeisten parin vuoden aikana sinisilmäisyys digitalisaation suhteen on tullut tiensä päähän. Ruudun tuijottamisen vaikutukset keskittymiskykyyn on nyt tunnustettu siinä missä vaatimukset kännyköiden käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä kouluissa ovat muuttuneet osaksi valtavirtakeskustelua. Sama pätee moniin muihinkin koulumaailman uudistuksiin.
Ruotsin koulutuspoliittinen suunnanmuutos
Koulukirjan uudistetussa painoksessa tarkastellaan nyt myös muun muassa Ruotsissa viime vuosina tapahtunutta koulutuspoliittista suunnanmuutosta ja Suomessa tapahtunutta kehitystä sekä esimerkiksi chat-gpt-tekoälyn vaikutuksia opetukseen. Teos tuo myös esiin sen, minkälaisin argumentein digitalisaatiota ja muita opetuksen uudistuksia ajettiin vauhdilla suomalaiseen peruskouluun – ja kenen toimesta.
Kirjassa tartutaan myös muihin koulumaailmaan liittyviin ongelmiin, kuten arvosanojen ja tutkintojen inflaatioon, ideologisen politikoinnin lisääntymiseen kouluissa sekä siihen, miten eri tasoiset oppijat tulisi ottaa paremmin huomioon – eli kysymykseen niin sanotusta ”inkluusiosta”.
Teos on luettavissa Suomen Perustan verkkosivuilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulujärjestelmän kriisi diginatiivit seinättömät luokat Pisa-tulokset inkluusio luku- ja kirjoitustaito Ilmiöoppiminen Mai Allo Koulukirja koulujärjestelmä Koulutuspolitiikka Peruskoulu Digitalisaatio Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Tuoreet PISA-tulokset: osaamistaso laskenut jyrkästi Suomessa, mutta Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan

Mitäh? Kokeisiin osallistuminen on nykyään vapaaehtoista – Oregonin osavaltio ei vaadi enää lukiolaisilta luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä

“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Koponen: Korkeakouluissa on pakko puuttua opiskelijoiden tekoälyn käyttöön

Koponen: Kännyköiden käyttö tulee kieltää peruskoulussa

Koponen: Opetushallitus on laitettava leikkuriin

Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää