Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari

Hallituksen ja työnantajien himoitsema työntekijöiden saatavuusharkinnan poisto hyödyttäisi vain lähinnä matalapalkka-alojen työnantajia sekä EU-alueen ulkopuolelta työllistyvää henkilöä itseään, selviää Suomen Perustan tuoreesta tutkimuksesta.

Perjantain Työmiehen tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle. Raporttia esitteli tutkija Samuli Salminen.

Raportti pureutuu kysymykseen EU-/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistosta, jota hallitus ja työnantajaleiri ajavat. Toteutuessaan tämä ratkaisu kuitenkin toisi Suomeen kahdet työmarkkinat, lisärasitusta veronmaksajille sekä entistä enemmän kilpailua sellaisista työpaikoista, joille muutenkin on ylitarjontaa.

Saatavuusharkinta ehkäisee halpatyövoiman tuontia

Saatavuusharkinta viittaa siihen, että työnantajan on palkattava matalapalkkaisiin suorittaviin töihin ensisijaisesti Suomen tai muun EU-/ETA-maan kansalainen.

– Tässä kategoriassa ei siis ole kyse turvapaikanhakijoista, vaan kyse on Euroopan ulkopuolelta Suomeen matalapalkkatöihin tulevista henkilöistä, joilla jo on tiedossa työpaikka matalapalkka-alalta. Tulijoiden tyypillisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Venäjä, Nigeria, Pakistan ja Kiina, Salminen kertoi tuumaustunnilla.

Saatavuusharkinnan tarkoituksena on karsia matalasti kouluttautuneiden muuttoliikettä Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta.

Matalapalkka-aloilla, kuten siivoojina, ravintolatyöntekijöinä ja puutarhureina työskentelevien tulijoiden kilpailuvalttina vähän koulutusta vaativilla aloilla ovat usein pienemmät vaatimukset palkkaa ja muita työehtoja koskien. Saatavuusharkintaa siis ehkäisee halpatyövoiman tuontia.

– Saatavuusharkinta varmistaa osaltaan, että suomalaiset matalapalkka-alojen töitä tekevät eivät joudu kilpailemaan Suomessa olevista työpaikoista koko muun maailman kanssa.

Korkeasti koulutetut eivät kiinnostu Suomesta

Johtavat ministerit, kuten sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kannattavat kuitenkin saatavuusharkinnan poistamista. Usein kuultu perustelu on ollut se, että ”Suomi tarvitsee osaajia.”

– Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva koulutettu henkilö voi hakea Suomesta oleskelulupaa esimerkiksi erityisasiantuntijana, startup-yrittäjänä, tutkijana tai yrityksen sisäisenä siirtona.

– Suomeen ei kuitenkaan juuri hakeudu erityisosaajia. Syy voi olla esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.

Jos EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva ei voi hakea työn perusteella muuta oleskelulupaa, hän hakee työntekijän oleskelulupaa. Hakemusta varten tarvitaan TE-toimiston osapäätös, sisältäen saatavuusharkinnan.

– Työntekijän oleskelulupa on työperusteisten lupien “kaatoluokka” jossa kysymys on matalapalkka-alojen töistä. Saatavuusharkinta koskee vain tätä kaatoluokkaa sekä 6—9 kuukauden kausitöitä, Salminen kertoi.

Matalapalkka-aloilla esiintyy paljon väärinkäytöksiä

Saatavuusharkinta poistettiin Ruotsissa jo 2008, jolloin matalasti koulutetuille avautui uusi reitti muuttaa Ruotsiin EU-/ETA-maiden ulkopuolelta. Matalapalkka-aloilla esiintyy yleisesti paljon väärinkäytöksiä.

– Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomen matalapalkka-aloille keskittyvät väärinkäytökset ovat samanlaisia kuin Ruotsissa. Useimmiten kyse on joko siitä, että työnantaja ei noudata työsopimusta tai työlupia on myyty valetyöpaikkoihin.

Työsopimuksen rikkominen tarkoittaa liian pieniä palkkoja, liian paljon työtunteja sekä liian suuria työmääriä. Työntekijä on voinut myös ostaa työpaikan velaksi.

– Työntekijällä on kuitenkin tällaisessa tilanteessa korkea kynnys valittaa väärinkäytöksistä viranomaisille: siihen sisältyy riski menettää työ ja samalla oleskeluoikeus lähtömaata paremmissa olosuhteissa. Matalapalkka-alan työpaikka Suomeen tai Ruotsiin on saatu usein sukulaisten ja tuttavien muodostamien epävirallisten verkostojen kautta. Ammattiliitot varoittivat Ruotsissa väärinkäytöksistä jo ennen saatavuusharkinnan poistamista.

Liitot ovat myös julkaisseet omia selvityksiään väärinkäytöksistä.

– Suomessa on paljastunut pahoja ravintola-alan väärinkäytöksiä kebab- ja pizzaravintoloissa sekä aasialaisissa ravintoloissa, joissa hyväksikäytetty samoista lähtömaista kotoisin olevia. Suomessa erityisesti rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on varoittanut, että saatavuusharkinnan poistaminen toisi monia ongelmia, Salminen kertoi.

Tulot pienemmät kuin kantaväestöllä

Suomen Perustan tutkimuksessa oli tutkimuskäytössä Tilastokeskuksen ylläpitämät henkilövuositasoiset rekisteriaineistot. Tutkittava joukko muodostui Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta alle 3 000 euron bruttopalkalla töihin tulleista ja heidän puolisoistaan.

Keskeinen johtopäätös tulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi.

– Tilastokeskuksen rekisteritilastot purkavat myyttiä siitä, että kaikki työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä Suomen julkiselle taloudelle. Ensinnäkin matalapalkka-aloille töihin tulevien henkilöiden maksettujen ja saatujen suorien tulonsiirtojen välinen erotus jää negatiiviseksi, kun verrataan kantaväestöön.

– Toinen keskeinen mittari ovat bruttotyötulot. Kun vertaillaan eri ryhmien tulojen keskiarvoja (mediaaneja), eli kuinka suuria maahanmuuttajaryhmien tulot ovat verrattuna suomalaisten tuloihin, niin jokaisessa ryhmässä – vaikka henkilöt olisivat tulleet Suomeen töihin – tulot ovat pienempiä kuin kantaväestöllä. Kun huomioidaan myös perheenyhdistetyt puolisot, tulokset ovat yleisesti ottaen vielä negatiivisempia, Salminen kertoi.

PS vastustaa yksin saatavuusharkinnan poistoa

Työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi toteutuessaan lähinnä vain matalasti koulutetuille tarjoutuva uusi väylä muuttaa Suomeen Euroopan ulkopuolelta.

– Tulijoiden kilpailuetuna olisi heikkoon palkkaan ja työehtosopimusten minimiehtoihin tyytyminen. Palkka on silti usein moninkertainen lähtömaan palkkoihin verrattuna. Lisäksi elintasoerot toimivat vetovoimatekijänä: muutto Suomeen voi tulijalle olla tavoite itsessään, Salminen esitti.

Saatavuusharkinnan poiston häviäjiä olisivat matalapalkka-alalla jo nyt työskentelevät suomalaiset työntekijät, joiden työtehtävistä tulisi ylitarjontaa. Lisäksi matalapalkka-alojen palkat ja muut työehdot siirtyisivät kohti minimiä. Häviäjänä olisi myös Suomen julkinen talous.

– Tilastotulokset osoittavat, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä.

– Hyötyjiä tällaisessa tilanteessa olisivat vain matalapalkka-alojen työnantajat joilla ei olisi painetta nostaa palkkoja ja parantaa muita työehtoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti niin, että työtä kannattaisi ottaa vastaan. Toki hyötyjänä olisi myös yksittäinen matalapalkka-alalle työllistyvä henkilö itse, Salminen esitti.

Poliittiset jakolinjat saatavuusharkinnan ja halpatyövoiman tuonnin suhteen ovat selvät: perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistoa. Lähes kaikki muut puolueet, kuten kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit kannattavat sitä.