

Suomen Perusta: ”Halpatyövoima” tulee kalliiksi
Puheet turvapaikkamaahanmuuton positiivisista taloudellisista vaikutuksista ovat olleet viime aikoina vastatuulessa. Siinä missä Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti viikonloppuna EU:n laajuista bensiiniveroa maahanmuuton kulujen kattamiseksi, on Suomessa taas keskusteltu sisäministeri Petteri Orpon ajatuksesta saada turvapaikanhakijoita työllistetyksi joustamalla näiden kohdalla yleisistä työehdoista, kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
– Sisäministeri Orpo on oikeassa siinä, että turvapaikanhakijoiden työllisyysnäkymät eivät näytä kovinkaan hyviltä, jos tarkastellaan esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien tilannetta. Molempien ryhmien kohdalla työllisyysaste on 23 % (2011) eikä edes parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään väestön työllisyysaste nouse kuin 40 % tienoille, kun se kantaväestön keskuudessa on lähes 70 %, Grönroos huomauttaa.
Asettaa suomalaiset epäreiluun asemaan
Grönroos painottaa, että sisäministerin ehdotus helpottaa turvapaikanhakijoina tulleiden pääsyä työmarkkinoille joustamalla näiden palkoissa, asettaa suomalaiset työnhakijat varsin epäreiluun kilpailuasemaan uusiin tulijoihin nähden.
Ulkomaisen matalapalkkatyövoiman määrän lisäämistä on aiemmin kannattanut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, joka ehdotti vuosi sitten nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta satojen tuhansien työttömien lisäksi maahan saataisiin lisää työvoiman tarjontaa.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan toivomus maahanmuuton lisäämisestä on toteutunut, mutta mitkä ovat tämän seuraukset? Grönroos kysyy.
– Suomalainen hyvinvointivaltio on viritetty siten, että progressiivisen verotuksen johdosta monet matalapalkka-aloilla työskentelevät saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Tämä ilmiö korostuu etenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Esimerkiksi työlliseksi lasketun somalin nettotulonsiirrot olivat vuonna 2011 keskimäärin -947 euroa ja irakilaisen -1281 euroa.
Negatiivinen vaikutus julkiselle taloudelle
Turvapaikanhakijoina tulleiden odotettava työllistyminen on irakilaisten ja somalien työllisyysasteen valossa todella heikko.
– Kun otetaan huomioon, että työllistyneidenkin irakilaisten ja somalien nettotulonsiirrot ovat negatiiviset, on selvää, että tällaisella maahanmuutolla on erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle.
– Jos työmarkkinoilla siirryttäisiin Orpon esittämään malliin, jossa turvapaikanhakijoina tulleita palkataan heikommilla työehdoilla suomalaisten ohi, olisi järjestelmä erittäin epäedullinen niin näiden kanssa samoista työpaikoista kilpailevan suomalaisen työnhakijan ja työntekijän kuin veronmaksajankin näkökulmasta, Grönroos muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää