Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vastasi kansalaisten esittämiin kysymyksiin perussuomalaisten kyselytunnilla, jonka veti puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra. / SUOMEN UUTISET
Suomen löperöä linjaa arvosteleva Meri: Jos minä menisin vaikka Yhdysvaltoihin ja latelisin turvapaikan saaneiden esittämiä vaatimuksia – kaikki nauraisivat minulle
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vastaa sisäministeriön suunnitelmiin, joiden mukaan Suomi varautuisi vastaanottamaan ennätyssuuren määrän turvapaikanhakijoita. – Voimme panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ketään, Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui perjantaina perussuomalaisten kyselytunnille vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin.
Monet olivat lähettäneet kysymyksiä koskien sisäministeriön erilaisia skenaarioita ja valmistautumista käsittelevää raporttia joka ilmestyi jo vuoden 2017 lopussa, mutta joka on vasta nyt noussut puheenaiheeksi kun media alkoi tehdä siitä juttuja.
Raportin mukaan Suomi valmistautuisi tulevaisuudessa jopa 100 000 turvapaikanhakijan, pahimmassa skenaariossa jopa miljoonan turvapaikanhakijan saapumiseen.
Meri on sisäministeriön valmistautumisesta ihmeissään.
– Perussuomalaisten lähtökohta on se, että ei mietitä varautumista siihen, että maahan tulee tuollaisia määriä turvapaikanhakijoita tai että miten me siitä selvitään. Ihan oikeasti: kyllä ne rajat menevät silloin kiinni, Meri sanoo.
Rajavalvonta palautettiin huipputapaamisen ajaksi
Perussuomalaiset ovat vaatineet rajavalvonnan palauttamista aikaisemminkin.
– Huvittavaa on, että meille on aina vakuutettu että rajat eivät mene kiinni, mutta aika hyvin rajavalvonta palautettiin, kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat täällä heinäkuussa.
– Varmaankaan jokaista millimetriä ei pystytä rajalla valvomaan niin, etteikö joku pääsisi livahtamaan sisään. Mutta me voimme silti panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ihmisiä. Jos joku siis tulee tänne turvallisesta maasta kuten Ruotsista, niin kysymys kuuluu: mihin sinä oikein tarvitset turvapaikkaa?
Onko olemassa mitään todellista syytä sille, että rajoille ei saada tiukkaa kontrollia?
– Poliittinen tahto.
Meri toi kyselytunnilla myös esille, kuinka niiden, jotka ovat saaneet turvapaikan, tulisi ylipäätään integroitua Suomeen eikä niin päin, että Suomi muuttuu maahanmuuttajien vaatimusten mukaiseksi.
– Jos vaikka minä päättäisin nyt lähteä Yhdysvaltoihin ja sanoisin siellä, että en halua puhua englantia, vaan haluan kaikkien puhuvan suomea, ja vaatisin että nyt on ryhdyttävä noudattamaan suomalaisia tapoja, kuten että jouluna syödään riisipuuroa ja lisäksi ilmoittaisin, että minut pitää kouluttaa ja elättää teidän rahoillanne, niin kaikki nauraisivat minulle. Tällä tavalla me valitettavasti Suomessa nyt tehdään, Meri ihmettelee.
Piikki on auki turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja turvapaikkaprosessiin liittyvistä tulonsiirroista lankeaa vuosittain iso lasku veronmaksajille. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, joka katetaan ottamalla lisää velkaa.
– Suomi siis ottaa lähes kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on osaksi seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa.
Perussuomalaiset ehdotti viime syksynä, kuinka kaikista pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista. Meri harmittelee, ettei siihen löytynyt valtion budjetista rahaa.
– Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain?
– Jos kuitenkin turvapaikkaprosessiin hupenevista kuluista tällä hetkellä puhuu, niin silloin sanotaan, että olet ihmisoikeusvastainen. No, kenen ihmisoikeuksia tässä nyt lopulta punnitaan ja kenen rahoilla? Meri kysyy.
Suomalaiset pakkomajoittamaan tulijoita?
Sisäministeriön raportissa väläytetään myös mahdollisuutta suomalaisten yksityisomaisuuden suojan rajoittamisesta kriisitilanteessa.
Mitä Suomen perustuslaki sanoo sisäministeriön raportin kohdista, joissa pohditaan sitä, kuinka kriisinajan poikkeuslaeilla jopa suomalaisten yksityisomaisuutta voidaan ottaa käyttöön, jos maahanmuuttajia saapuu paljon?
– Perustuslain ja poikkeusoloissa väestön suojaamiseen sovellettavan valmiuslain tarkoittama poikkeustila tarkoittaa lähinnä aseellista selkkausta, ydinräjähdystä tai jotakin vastaavaa. Perustuslaissa on säännös, jonka mukaan poikkeusoloissa perusoikeuksia, kuten omaisuudensuojaa voidaan poikkeusaikana rajoittaa, Meri vastaa.
Hän tarkentaa, kuinka rajoitukset eivät silti voi olla mielivaltaisia.
– Ihmisoikeuksia ei voi samalla muilta osin rajoittaa. Omaisuuden suojaa voidaan poikkeusoloissa rajoittaa lailla. Se julistetaan valtioneuvoston asetuksella, jonka eduskunta käsittelee. Valmiuslaissa säädetään useissa lainkohdissa siitä, kuinka ihmisten omaisuuden suojaan voidaan puuttua.
– Tällaistahan ei ole rauhan aikana jouduttu tekemään, enkä tiedä miten tällainen asetus muotoiltaisiin, mutta kyllä pitäisin aika radikaalina sitä, että kenenkään pitäisi ottaa omaan kotiinsa vieraita ihmisiä. Lähtisin siitä, että sota-aikana voi kuitenkin mahdollisesti joutua luovuttamaan omistamansa tyhjän asunnon asumiskäyttöön niille, jotka ovat laillisesti maassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jari Ronkainen: Onko Mykkäsen pisteytysjärjestelmä uusi väylä maahanmuutolle? – “Entisissäkin väylissä olisi karsimisen varaa”
Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava
Useat EU-maat haluavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet unionin ulkopuolisille karkotusleireille – mitä tekee Suomi?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää