

MATTI MATIKAINEN
Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi Tuumaustunnilla, että Suomen kunnat ovat tulleet erittäin riippuvaisiksi valtion tuista. Kehitys on huolestuttava, sillä samaan aikaan kuntien omien verotulojen kasvu on hiipunut.
Vuonna 2020 korona kasvatti kuntien valtionosuuksia poikkeuksellisen paljon, ja samalla Suomen kunnat näyttäisivät tulleet melko riippuvaisiksi valtiontukiosuuksista ja valtion päätöksistä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli valtionosuuksien kasvaneita osuuksia maanantaina Tuumaustunnilla. Tuoreiden tutkimuslukujen mukaan asukasluvultaan 10 000-20 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia vuonna 2020. Hieman isommissa, eli asukasluvultaan 20 000-50 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin jopa 30 prosenttia.
Monissa kunnissa, joissa asukkaita on 10 000-50 000 kuntien valtionosuudet ovat kaksinkertaiset (noin 4 000 euroa asukasta kohden) kuntien verotuloihin verrattuna (noin 2 000 euroa asukasta kohden).
Valtionosuuksien kasvu ei voi jatkua pitkään
Holm muistuttaa, että viime vuonna kuntien taloustilanne oli erittäin hyvä.
– Tällainen valtionosuuksien kasvu kunnille ei silti voi jatkua kovin pitkään samaan aikaan, kun verotulojen kasvu on jäänyt vähäiseksi. Kestävän ja elinvoimaisen kunnan tunnusmerkki kuitenkin on, että kunta keräisi mahdollisimman paljon tuloistaan verotuloina. Kyse ei ole siitä, että kunnallisveroa nostettaisiin mahdollisimman voimakkaasti vaan siitä, että poliittisilla päätöksillä kuntiin luodaan hyvät edellytykset yrittää ja tehdä töitä.
– Niin kauan kuin valtio pystyy kasvattamaan valtionosuuksiaan, tilanne on kunnissa hyvä, mutta kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta, niin se todennäköisesti heijastuu merkittävästi kuntien tulopohjaan.
Tuottavaa työtä edistettävä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Tuumaustunnilla, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille tosiasiallinen mahdollisuus asua ja elää missä tahansa Suomessa.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää pyrkiä vahvistamaan kuntataloutta ja sitä, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Halla-aho korostaa, että on oleellista, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tuet tuottava työ kunnallisvero valtionosuudet elinvoimaisuus verotulot tulonsiirrot Yritykset Taloustutkimus Kunnat Pasi Holm perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Koskenkylä: Suomen hallituksella on velkapiikki auki, mutta rakenneuudistukset jäävät tekemättä – “Koronasta on tullut hallitukselle tekosyy”

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: “Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää