Perussuomalaisten hallitusvastuun aikana katujengirikollisuuteen puututaan kovalla kädellä ja samalla katujen turvallisuutta parannetaan esimerkiksi poliisille kohdennettujen lisäresurssien kautta.
Hallitus myös edistää viranomaisten tiedonvaihtoa, tavoitteenaan torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Katujengirikollisuus etenkin on yksi asia, mitä hallitus on halunnut lähteä taklaamaan ja tähän tuleekin konkreettisia muutoksia. Osa uudistuksista on jo läpäissyt eduskunnan, osa on siellä paraikaa ja osa on tulossa, kansanedustaja Onni Rostila sanoo.
Hän puhui keskiviikkona Vantaan Perussuomalaisten järjestämällä PS-foorumilla Vantaan kaupungintalolla.
Hallitus muun muassa kiristää seuraamuksia katujengeihin liittyvässä rikollisuudessa. Katujengeissä rikoksia tekevät pääasiassa ulkomaalaistaustaiset aikuiset miehet. Lisäksi jengeissä alle 15-vuotiaita lapsia käytetään rikoksentekovälineinä, jotta itse vältytään seurauksilta ja tätä pyritään tiukemmin torjumaan.
Katujengirikoksista kovempia rangaistuksia
Viime kesänä oikeusministeriössä valmistui lakiehdotus rikoslain muutoksista, jotka koskevat katujengien toiminnassa tehtyjä rikoksia, rikosvastuuikärajan alittavien nuorten käyttämistä rikoksissa ja nöyryyttämisväkivaltaa.
– Kokonaisuuteen liittyy esimerkiksi rangaistuksen koventamisperuste, jos siis tekee rikoksen osana katujengiä. Myös alle 15-vuotiaan käyttäminen välillisesti rikokseen tulee erikseen rangaistavaksi. Lisäksi niin sanottu nöyryytysväkivalta, mistä valitettavasti voimme lukea lehdistä liian usein, niin se tulee myöskin koventamisperusteeksi, Rostila kertoo.
Kesällä eduskuntaan saapui myös hallituksen esitys, jonka mukaan rikostuomion saanut voi olla jatkossa ensikertalainen vain kerran. Rostila toteaa, että kyseessä on selkeä kansan oikeustajua vastaava uudistus.
– Kriminaalipolitiikka siis kiristyy Suomessa kautta linjan, mutta nyt kokonaisuudessa näkyy samalla kansan yleinen oikeustaju.
Lisää rahaa vankilapaikkoihin
Suomen aikaisempaa kriminaalipoliittista linjaa on moitittu löperöksi. Rostila toteaa, että taustalta löytyy paitsi poliittisia syitä, myös kustannuskysymyksiä.
– Yksi jopa inhorealistinen syy sille, että meillä on ollut aiemmin löyhä rangaistuslinja, on ihan puhtaasti se, että on haettu säästöjä. Tätä ei oikeastaan ole julkisuudessa kerrottu, mutta se on silti totuus. No, kääntäen se tarkoittaa sitä, että nyt kun linja tiukentuu, niin se myös maksaa jotain, koska tarvitaan lisää vankipaikkoja. Mutta tämä hallitus myös varaa ja kohdistaa resursseja, että muutos oikeasti toteutuu, Rostila sanoo.
Hallitus lisääkin rahaa vankiloihin uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Vankiloiden turvatekniikkaan osoitettiin myös valtion ensi vuoden budjetissa lisärahoitusta. Vankimäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen muun muassa aiemmin tehdyistä lainsäädäntömuutoksista, hallitusohjelman mukaisista suunnitelluista rangaistusten kiristyksistä sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta.