LEHTIKUVA
Suomen kilpailukyky ei kestä enää minkäänlaisia veronkorotuksia – Ari Koponen vaatii hallitusta perumaan dieselin hintaa nostavan veronkorotuksen
Hallituksen läpiajama dieselin hintaa nostava veronkorotus astuu pian voimaan Suomessa. Päätöksellä poistetaan parafiinisen dieselin verotuki vuoden 2023 alusta alkaen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii hallitusta perumaan veronkorotuksen.
– Hallituksen päätös on vuodelta 2019, jolloin ei ollut vielä ennustettavissa nykyistä energian ja polttoaineen hintakriisiä. On pystyttävä sanomaan julkisesti suoraan tehneensä virheen ja peruttava korotus, vaatii kansanedustaja Ari Koponen.
Sähköllä ei voi korvata polttoainetta
Dieselöljyn hinnan vuosinousu oli heinäkuussa yli 45 %, mikä on heikentänyt kuljetusyritysten kannattavuutta merkittävästi. Koponen haluaa muistuttaa, ettei sähkö ole polttoaineen tilalle ratkaisu pitkien etäisyyksien Suomessa vielä pitkään aikaan etenkään raskaassa liikenteessä ja vielä vähemmän huoltovarmuuden kannalta.
– Teollisuutemme kulkee lähes kokonaan kumipyörillä, eikä kilpailukykymme kestä enää minkäänlaisia korotuksia, vaan päinvastoin kilpailukykyä tulisi parantaa, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hintakriisi dieselin hinta Kuljetusyritykset raskas liikenne polttoaineen hinta veronkorotukset Ari Koponen Dieselvero sähkö Energian hinta Huoltovarmuus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Taas mennään ja kovaa: bensan hinta noussut lähes 10 senttiä vuorokaudessa
Talousvaliokunta parantaisi kuljetusalan polttoainetukea – Vallin: ”Muuten jopa huoltovarmuus uhattuna”
Suomalaiset tankkaavat EU:n kalleinta bensaa – ”Miksi hallitus ei laske polttoaineveroa, kuten muissa EU-maissa on tehty?”
Halla-aho: Suomalaiset maksavat bensiinistä toiseksi eniten ja dieselistä eniten koko Euroopassa – vaikka suomalaisten käteen jäävät ansiot ovat itäeurooppalaisella tasolla
Diesel jo bensaa kalliimpaa – käyttövoimavero on nyt rangaistusvero
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.