Kansalaisuuskoe on yksi osa tätä uudistamista. Tavoitteena on, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olisi jatkossa onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko.
– Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen. Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tietyntasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Enemmistö EU:n jäsenmaista edellyttää kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista osana kansalaisuuden saamista. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa on käytössä kansalaisuuskoe. Myös Ruotsissa suunnitellaan kansalaisuuskokeen käyttöönottoa.
Muitakin ehtoja kansalaisuuden myöntämiselle tiukennetaan
Kansalaisuuskokeen lisäksi tarkoituksena on tiukentaa muun muassa nuhteettomuusedellytystä, toimeentuloedellytystä ja kansalaisuuden menettämistä koskevaa sääntelyä.
– Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10. alkaen. Näin korostetaan onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä. Lisäksi mahdollistetaan turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa, sisäministeriö tiedottaa.
Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 aikana.