Martti Kainulainen Lehtikuva
Suomella ei ole varaa lähteä viimeisimpiin EU:n Venäjä-pakotteisiin mukaan. Henkilöihin kohdistuvat toimet ovat riittäviä. Näin linjaa perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsen Kaj Turunen.
– Suomen talous alkaa olla kohta selvitystilassa. Kasvu on pysähdyksissä ja joukkoirtisanomiset ovat lähes viikottaisia uutisiamme. Työttömyys kasvaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä näihin viimeisimpiin EU:n päättämiin pakotteisiin mukaan, Turunen toteaa.
Venäjän Federaation Kaupallinen edustaja Suomessa Valery Shlyamin puhui pakotteista suoraan ja epäsuorasti Savonlinnassa 30.7. järjestetyssä Saimaa Summit -tapahtumassa.
Shlyamin puheiden perusteella Venäjälle pakotteilla ei ole merkitystä, mutta ne voivat rikkoa välit pitkäksi aikaa. Hän vertasi tilannetta kylmään sotaan. Epäsuorasti hän viittasi eri hankkeisiin Suomessa, joihin pakotteilla voisi olla vaikutusta. Kohteina hän mainitsi mm. Helsingin telakan ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen.
– USA:n ja EU:n asettamien pakotteiden vaikutuksia Suomen taloudelle voidaan kutakuinkin arvioida, mutta Venäjän vastatoimet eivät ole vielä tiedossa. Vastatoimien vaikutukset Suomen taloudelle voivat olla nykytilanteessa kohtalokkaita, Turunen laskee.
EU:n asettamien pakotteiden talousvaikutukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti EU:n alueella. Suurimpina kärsijöinä ovat Baltian maat ja Suomi.
– Näyttää siltä, että suuret EU-maat haluavat tehdä kauppansa pakotteista huolimatta erivapaudella, kuten Ranska, Turunen ihmettelee.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovellettu reserviläis- ja practical-ammunta ovat nostaneet valtavasti suosiotaan suomalaisten keskuudessa viime vuosina.
