Martti Kainulainen Lehtikuva
Suomella ei ole varaa lähteä viimeisimpiin EU:n Venäjä-pakotteisiin mukaan. Henkilöihin kohdistuvat toimet ovat riittäviä. Näin linjaa perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsen Kaj Turunen.
– Suomen talous alkaa olla kohta selvitystilassa. Kasvu on pysähdyksissä ja joukkoirtisanomiset ovat lähes viikottaisia uutisiamme. Työttömyys kasvaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä näihin viimeisimpiin EU:n päättämiin pakotteisiin mukaan, Turunen toteaa.
Venäjän Federaation Kaupallinen edustaja Suomessa Valery Shlyamin puhui pakotteista suoraan ja epäsuorasti Savonlinnassa 30.7. järjestetyssä Saimaa Summit -tapahtumassa.
Shlyamin puheiden perusteella Venäjälle pakotteilla ei ole merkitystä, mutta ne voivat rikkoa välit pitkäksi aikaa. Hän vertasi tilannetta kylmään sotaan. Epäsuorasti hän viittasi eri hankkeisiin Suomessa, joihin pakotteilla voisi olla vaikutusta. Kohteina hän mainitsi mm. Helsingin telakan ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen.
– USA:n ja EU:n asettamien pakotteiden vaikutuksia Suomen taloudelle voidaan kutakuinkin arvioida, mutta Venäjän vastatoimet eivät ole vielä tiedossa. Vastatoimien vaikutukset Suomen taloudelle voivat olla nykytilanteessa kohtalokkaita, Turunen laskee.
EU:n asettamien pakotteiden talousvaikutukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti EU:n alueella. Suurimpina kärsijöinä ovat Baltian maat ja Suomi.
– Näyttää siltä, että suuret EU-maat haluavat tehdä kauppansa pakotteista huolimatta erivapaudella, kuten Ranska, Turunen ihmettelee.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
