Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: “EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pohtii, millainen Euroopan ja EU:n pitäisi olla. Mäkelälle itselleen asia on selvä. EU:n tulisi olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto – maiden, jotka vaalivat omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jani Mäkelä korostaa, että aivan ensimmäiseksi on tehtävä ero sen välillä, että EU ja Eurooppa ovat kaksi eri asiaa. Eurooppaa on myös EU:n ja euron ulkopuolella. Suomi tarvitsee joka tapauksessa kaupankäyntiä, mutta sen toteuttamiseen olisi ollut muitakin keinoja kuin EU.

– EU:n tulisi olla kauppaliitto, joka ei puutu asioihin, jotka eivät ole välttämättömiä kaupankäynnin sujuvuuden kannalta. Joukkovoimaa pitää hyödyntää asioihin ja toimijoihin, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä ja joihin vaikuttamiseen eivät yksittäisen maan voimat riitä, Euroopan tulevaisuuskonferenssin edustaja ja Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja korosti tänään Turun Eurooppa-foorumilla.

Isotkaan maat eivät saa palautettua turvapaikanhakijoita

Yhtenä esimerkkinä asioista, joissa EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää, Mäkelä mainitsee massiivisen maahantulon ja tulijoiden palautuksen. Isotkaan maat eivät ole onnistuneet turvapaikanhakijoiden palautuksissa. Toinen esimerkki ovat kansainväliset suuryhtiöt, joita Suomen kannan ei tarvitse kiinnostaa, mutta EU:n kannan tarvitsee.

Suurimpana uhkana EU:lle Mäkelä pitää ehdottomasti Kiinaa, jonka suhteen ei pidä olla naiivi. Kiina on totalitaristinen ihmisoikeusrikkuri ja roistovaltio, jota ei pidä ajatella tasavertaisena kumppanina, vaan vastavoimana.

– Ympäristöasioissa EU-maat ovat niin eri tilanteissa, että EU:n pitäisi sisäisen puuttumisen sijaan pyrkiä painostamaan todellisia saastuttajia. Maailman merien muovi tulee kehitysmaiden joista, eikä siinä auta mitään se, että EU vainoaa muovipillejä niin, että lapset tukehtuvat paperipilleihin. Ei siinä auta, että EU painostaa kaikki käyttämään sähköautoja, joiden ostamiseen ei laajassa mittakaavassa ole varaa, joiden ominaisuudet eivät vielä riitä ja joiden valmistaminen akkuineen kuormittaa ympäristöä, Mäkelä huomauttaa.

– Ilmastoposeerauksen sijaan tarvitaan konkreettisia toimia sen eteen, että kehitysmaissa saadaan väestönkasvu hallintaan ja päästöt vähenemään.

EU:n ongelmat

Mäkelä kysyy, miksi kutsutaan sellaista sopimuspohjaista järjestelmää, jonka sopimukset eivät pohjimmiltaan pidä tosipaikassa. Liittovaltio on ruma sana, jota harva haluaa sanoa, mutta johon johtavia ratkaisuja lähes kaikki tekevät. Liittovaltiota on vähitellen syvennetty kriisien varjolla ja sopimuksia venyttäen.

– EU:lle vallan antaminen on yksisuuntainen tie, koska mitään sinne annettua valtaa tai rahaa ei tulla saamaan koskaan takaisin. Pessimisti tai realisti tosin sanoisi, että EU kahmii lisää pään avattuaan, mutta kukaan ei voi kiistää, että se pitää kaiken, mitä kerran saa. Täytyy ymmärtää myös positiiviselta tai neutraalilta vaikuttavassa toimivallan siirrossa, että missään maailmantilanteessa sitä valtaa ei EU luovuta meille. Yksimielisyyspäätöksistä luopuminen ja enemmistöpäätöksiin siirtyminen on aina pois pienen maan vaikutusvallasta, oli kyse miten viattomasta asiasta tahansa.

Ei tekemistä turvallisuuden kanssa

Mäkelä huomauttaa, että toisin kuin suomalaiset haluavat mielellään kuvitella, vaikka fiksuimmat tajuavatkin kuvitelman pötypuheeksi, EU:lla ei ole juuri mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.

– Kun keskustelee Euroopassa eri maissa EU-puolustuksesta, vastaus on aina sama kohtelias myötähäpeä: ”Kiintoisa aihe, mutta kuulumme jo Natoon”. Mitä EU tosipaikassa voi Venäjälle, kun jopa pikkuvenäjä pystyy pitämään sitä pilkkanaan pikku hybridioperaatiolla ja massiivisen maahantulon rajatulla harjoituksella? Mäkelä kysyy.

– Miten EU voisi mitään Venäjälle, kun sen mahtimaat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta ja sen kanssa käydystä kaupasta? Sen lisäksi, että Saksan seuraava liittokansleri voi olla velkaunionimyönteinen, hän voi olla myös ”Venäjän ystävä”. Mitä tämä tarkoittaa meille?

Tehtyjä virheitä on vaikea muuttaa

Mäkelä kysyy, mitä tarkoittaa tässä päivässä vähemmän, mutta parempaa EU:ta. On lähdettävä siitä, missä ollaan. Mäkelä pitää katkerana virheenä sitä, että Suomi ei liittynyt Natoon eikä vähintäänkin sopinut pysyvänsä euron ulkopuolella, jos muka oli pakko liittyä unioniin.

– Kuitenkin niitä asioita on vaikea muuttaa. On omituista polarisoida keskustelu siihen, että haluatko erota EU:sta. Vastaus kuuluu aina, että mitä jos käyttäisimme keinot vaikuttaa siellä ensin, Mäkelä pohtii.

Kauniit puheet elvytyspaketista päätettäessä

Kun elvytyspaketista päätettiin, eduskunta teki paljon lausumia. Kun Mäkelä epäili, onko Euroopassa kukaan kuullut näitä lausumia, hän käänsi muutamia niistä englanniksi ja esitti perusajatukset COSAC-puheenjohtajien kokouksessa.

– Toin esille, että Suomi on eduskunnan yksimielisellä päätöksellä ottanut selvän kannan, että paketti on poikkeuksellinen ja ainutkertainen järjestely ja että Suomi ei tule hyväksymään sen uusimista tai pysyväksi muuttamista. Euroopan maiden tulee mielestämme kantaa vastuu taloudestaan ja veloistaan, no bailout -periaatteen uskottavuus on palautettava ja unionin sisäisiä tulonsiirtoja emme hyväksy.

– Toin vielä erikseen esille sen kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden Suomessa jakaman käsityksen, että komissio ja unioni pitäkööt näppinsä erossa Suomen metsistä. Paljon kauniita sanoja, mutta mitä nyt pitää tehdä, on huolehtia siitä, etteivät ne jää vain sanoiksi, Mäkelä kertoo.

Kynnysmatosta aktiiviseksi vaikuttajaksi

Muilla mailla on aina ensimmäisenä agendalla oma kanta ja intressi. Suomalaiset ministerit sanovat, että oma maa ensin -ajattelu on vahingollista. Mäkelä uskoo, että tällä asenteella kynnysmaton rooli on taattu.

– Kynnysmaton sijaan pitää ottaa aktiivisen vaikuttajan rooli. Suomen pitää ajaa omaa intressiään häpeämättä ja häikäilemättä aikaisessa vaiheessa, jo kauan ennen komission esityksiä. Lobbauksen pitää olla kovaa, ja siinä pitää valjastaa kaikki tasot virkamiehistä hallituksen kautta meppeihin. Yksimielisyysvaatimuksella on prässättävä läpi myönnytyksiä.

– Tuhoisinta vaikuttamisen kannalta ovat sisäiset viidennet kolonnat, joita nähtiin esimerkiksi mainitussa metsäkysymyksessä. Suomen äänen tulee olla yhtenäinen ja keskittyä siihen, mikä meille on tärkeää, Mäkelä painottaa.