

LEHTIKUVA
Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia
Oikeusvaltiomekanismista on tiedossa EU:ssa suuri poliittinen kriisi. Puola ja Unkari eivät halua taipua oikeusvaltiomekanismiin. Mekanismilla voisi katkaista EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatetta rikkovia maita. Suomen hallitus taas vaatii ehdottomasti mekanismin käyttöä.
EU ei ole ensi kertaa näin syvässä kriisissä. Aiemmin päättäjät ovat etsineet jonkinlaisen kompromissin. Esimerkiksi Kreikka oli erota eurosta sen jälkeen, kun yli 60 prosenttia vastusti tukipakettia kansanäänestyksessä. Lopulta Kreikan ex-pääministeri Aleksis Tsipras taivutettiin nielemään tukipaketti.
SEUT auki?
Tällä erää taivutus ei välttämättä toimikaan. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Unkarin virkaveljensä Viktor Orbán esittivät yhteisessä julkilausumassaan, että maat hyväksyvät oikeusvaltiomekanismin, jos se sidotaan EU:n perussopimukseen (SEUT).
Tämä tarkoittaisi sopimuksen avaamista, täydentämistä ja vielä hyväksyttämistä kaikilta jäsenmailta. SEUT:n avaaminen on tabu. Sen nykyistä henkeä rikotaan mielummin räikeästi sopimuksen päivittämisen sijaan – EU:n legitimiteetin rapautumisen uhallakin.
Puola pitää mahdollisena, että se poistaa vetonsa, mikäli oikeusvaltiomekanismi määritellään seikkaperäisesti ilman tulkinnanvaraa.
Merkel pohjustaa kompromissiaan
Saksan liittokansleri Angela Merkel on tiukassa paikassa. Maan EU-puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden lopussa. Suurimpana EU-maana Saksa on usein ottanut vetovastuun. Merkeliin myös luotetaan EU:ssa. Sen lisäksi käsillä olevat hetket jäävät Merkelin johtajuuden viimeisiksi. Hän ei halua tulla muistettuna johtajana, jonka aikakausi päättyi katastrofiin.
Merkel tuskin painostaa tai taivuttelee Orbánia. Orbán on saman europarlamenttiryhmä EPP:n koneistossa kuin Merkelkin. Unkari on tärkeä kauppakumppani Saksalle.
Merkel ehtikin jo valmentaa tiukkaa oikeusvaltiomekanismia vaativia tahoja kompromissiin. Hän kertoi, että “kaikki osapuolet” joutuvat perääntymään vaatimuksistaan.
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi jo heinäkuussa, että mekanismin sitominen rahoitukseen on Suomelle “ehdottoman tärkeää”.
Tiivistetty yhteistyö käyttöön?
EU:ssa vähintään yhdeksän jäsenmaata voi luoda oman tiivistetyn yhteistyön ryhmän. Ryhmä voi edetä haluamallaan politiikalla silloin, kun se ei sovi kaikille. Tätä menetelmää ei olla vielä käytetty.
Menettelyllä Puola ja Unkari voitaisiin jättää ulos pandemiarahastosta. Rahasto on sidottu EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin kanssa yhteen. Maat ovat torpanneet myös EU-budjetin protestina oikeusvaltiomekanismille.
Uutistoimisto Reuters pitää tätä vaihtoehtoa massiivisen kriisin siemenenä. Menettely voi olla bluffi, jonka tarkoitus on painostaa Puola ja Unkari EU-maiden johtajien yksimielisyyden vaativan rahaston ja budjetin taakse.
– Jos sopua ei synny Puolan ja Unkarin kanssa ensi viikolla ja tilanne näyttää jäävän jumiin, niin 25 muun jäsenmaan tulee harkita muita vaihtoehtoja, EU-diplomaatti kertoo Financial Timesille.
– Kukaan ei halua lähteä sille tielle, mutta heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, jos Puola ja Unkari pitävät päänsä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisväline Oikeusvaltioperiaate Mateusz Morawiecki EU-budjetti Viktor Orbán Sanna Marin Aleksis Tsipras Angela Merkel
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: EU:n elvytysrahastosta ei ole apua elvytykseen

Puolan ja Unkarin odotettu torppaus iski elpymisvälineeseen ja EU-budjettiin – mutta miksi?

Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään

Euroopan talous ja moraali jakaantumassa taas kahtia

Hakkarainen: EU rikkoo härskisti omia sääntöjään

Hallitus ei halua kansanäänestystä valtavasta EU:n tukipaketista – ”Ei uskalla kysyä kansalta”

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Unkarin Fidesz-puolue lähtemässä EPP-ryhmästä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää