Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa “ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia

Oikeusvaltiomekanismista on tiedossa EU:ssa suuri poliittinen kriisi. Puola ja Unkari eivät halua taipua oikeusvaltiomekanismiin. Mekanismilla voisi katkaista EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatetta rikkovia maita. Suomen hallitus taas vaatii ehdottomasti mekanismin käyttöä.

EU ei ole ensi kertaa näin syvässä kriisissä. Aiemmin päättäjät ovat etsineet jonkinlaisen kompromissin. Esimerkiksi Kreikka oli erota eurosta sen jälkeen, kun yli 60 prosenttia vastusti tukipakettia kansanäänestyksessä. Lopulta Kreikan ex-pääministeri Aleksis Tsipras taivutettiin nielemään tukipaketti.

SEUT auki?

Tällä erää taivutus ei välttämättä toimikaan. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Unkarin virkaveljensä Viktor Orbán esittivät yhteisessä julkilausumassaan, että maat hyväksyvät oikeusvaltiomekanismin, jos se sidotaan EU:n perussopimukseen (SEUT).

Tämä tarkoittaisi sopimuksen avaamista, täydentämistä ja vielä hyväksyttämistä kaikilta jäsenmailta. SEUT:n avaaminen on tabu. Sen nykyistä henkeä rikotaan mielummin räikeästi sopimuksen päivittämisen sijaan – EU:n legitimiteetin rapautumisen uhallakin.

Puola pitää mahdollisena, että se poistaa vetonsa, mikäli oikeusvaltiomekanismi määritellään seikkaperäisesti ilman tulkinnanvaraa.

Merkel pohjustaa kompromissiaan

Saksan liittokansleri Angela Merkel on tiukassa paikassa. Maan EU-puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden lopussa. Suurimpana EU-maana Saksa on usein ottanut vetovastuun. Merkeliin myös luotetaan EU:ssa. Sen lisäksi käsillä olevat hetket jäävät Merkelin johtajuuden viimeisiksi. Hän ei halua tulla muistettuna johtajana, jonka aikakausi päättyi katastrofiin.

Merkel tuskin painostaa tai taivuttelee Orbánia. Orbán on saman europarlamenttiryhmä EPP:n koneistossa kuin Merkelkin. Unkari on tärkeä kauppakumppani Saksalle.

Merkel ehtikin jo valmentaa tiukkaa oikeusvaltiomekanismia vaativia tahoja kompromissiin. Hän kertoi, että “kaikki osapuolet” joutuvat perääntymään vaatimuksistaan.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi jo heinäkuussa, että mekanismin sitominen rahoitukseen on Suomelle “ehdottoman tärkeää”.

Tiivistetty yhteistyö käyttöön?

EU:ssa vähintään yhdeksän jäsenmaata voi luoda oman tiivistetyn yhteistyön ryhmän. Ryhmä voi edetä haluamallaan politiikalla silloin, kun se ei sovi kaikille. Tätä menetelmää ei olla vielä käytetty.

Menettelyllä Puola ja Unkari voitaisiin jättää ulos pandemiarahastosta. Rahasto on sidottu EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin kanssa yhteen. Maat ovat torpanneet myös EU-budjetin protestina oikeusvaltiomekanismille.

Uutistoimisto Reuters pitää tätä vaihtoehtoa massiivisen kriisin siemenenä. Menettely voi olla bluffi, jonka tarkoitus on painostaa Puola ja Unkari EU-maiden johtajien yksimielisyyden vaativan rahaston ja budjetin taakse.

– Jos sopua ei synny Puolan ja Unkarin kanssa ensi viikolla ja tilanne näyttää jäävän jumiin, niin 25 muun jäsenmaan tulee harkita muita vaihtoehtoja, EU-diplomaatti kertoo Financial Timesille.

– Kukaan ei halua lähteä sille tielle, mutta heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, jos Puola ja Unkari pitävät päänsä.