Vasemmalla: Ote Suomen Perustan maahanmuuton kustannuksia selvittäneestä tutkimuksesta. Oikealla: kuvituskuva siirtolaiskriisin ajalta (Lehtikuva).
Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen
Työnantajaleiri hamuaa Suomeen halpatyövoimaa hetkellisen voitontavoittelun toivossa. Tutkija seuraa asioita pitemmällä tähtäimellä ja näkee lyhytnäköisten päätösten riskit. Suomen Uutiset jututti ajatuspajan tutkijaa Samuli Salmista.
– Suomeen ei ole järkevää houkutella matalasti koulutettuja maahanmuuttajia töihin edes suoraan matalapalkka-aloille jo ihan senkin vuoksi, että suurin osa näistä työpaikoista on katoamassa. Lisäksi Suomessa on jo entuudestaan paljon matalasti koulutettuja, joiden työllisyysaste on matala.
Tällaiset teesit naulaa nykyisen hallituksen oveen ajatushautomo Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen.
Kallis halpatyövoima
Salmisen kirjoittaman matalapalkkaraportin tilastotulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin EU:n ulkopuolelta tulevilla työllisyysasteet, bruttopalkat ja nettotulonsiirrot tippuvat parin maassaolovuoden jälkeen alle kantaväestön tason.
– Ja tässä ei siis puhuta turvapaikanhakijoina Suomeen tulleista, joiden työllisyysaste on hyvin alhainen vielä 20 maassaolovuoden jälkeenkin, vaan ihan suoraan töihin tulleista.
600 000 työpaikkaa kadonnut lopullisesti
SAK:n tutkimuksen tulosten mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen vaativaa työpaikkaa. Väheneminen jatkuu edelleen. Perusasteen työpaikkojen osuus on laskenut 38 prosentista 12 prosenttiin.
Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin yli 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Jokaisesta työikään tulevasta ikäluokasta noin 10 000 henkilön koulutus jää edelleenkin vain perusasteen tasolle.
Tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa
Mutta mitä tapahtuu kun 10 vuoden sisällä suuret, silloin 80-kymppiset ikäluokat vaativat paljon hoitoresursseja ja samalla sosiaalituen määrä mahdollisesti kasvaa kouluttamattoman ja eri syistä syrjäytyvän väestönosan kohdalla? Salminen rajaa vastauksensa koskemaan ainoastaan maahanmuuton vaikutuksia.
– Kun olemme Suomen Perustassa tutkineet eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden nettovaikutuksia, niin kyse on siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroina ja veronkaltaisina maksuina yhteiseen julkisen talouden kassaan ja kuinka paljon he saavat yhteisestä kassasta tulonsiirtoina ja julkisina palveluina.
– Koska julkinen kassa ei ole rajaton, niin joistain julkista palveluista joudutaan karsimaan, kun Suomeen tulee sellaisia maahanmuuttajia, jotka maksavat vähän veroja, mutta saavat paljon tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita, Salminen summaa.
Kaukaa näkee tarkemmin
Samuli Salmisen mukaan asioita pitäisi tutkimuksen näkökulmasta tarkastella pitkällä, vaikkapa 10 vuoden aikavälillä. Esimerkkinä EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen halpatyövoima-aloille töihin tulleet henkilöt. Kansantalouden kannalta tilanne vaikuttaa aluksi hyvältä, kun porukan työllisyysaste on suoraan töihin tultaessa 100 prosenttia.
– Kun tilannetta seurataan muutaman maassaolovuoden ajan, niin työllisyysaste, palkat ja nettotulonsiirrot tippuvat reilusti kantaväestön alle. Tämä osoittaa, ettei edes suoraan matalapalkka-aloille töihin suuntautuva maahanmuutto ole sittenkään kovin järkevää, kun asiaa tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, Salminen huomauttaa.
Sitten suora kysymys tutkijalle: miten estetään niin sanotun Ruotsin mallin toistuminen Suomessa?
– Se estetään siten, että maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla onnistutaan siinä, että Suomeen ei tule keskimäärin täällä huonosti pärjääviä ihmisiä. Sekä Ruotsissa että Suomessa on jo vuosikymmenien ajan yritetty heikoin tuloksin kotouttaa huonosti pärjääviä maahanmuuttajia. Ongelmien syntyä ei voida enää ehkäistä, kun heikosti pärjäävät ovat päässeet jo muuttamaan Suomeen.
Uutta julkaisua tulossa
Samuli Salmiselta ilmestyy tammikuun lopulla Suomen Perustan kustantama tutkimus, ”toimeentuloraportti”. Mitä voit jo nyt kertoa siitä?
– Siinä tutkitaan eri maahanmuuttajaryhmien, Suomessa syntyneen kantaväestön sekä Suomessa syntyneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien toimeentulotuen saantia. Eritellään toimeentulotuen perusosa sekä harkinnanvaraiset osat. Tulokset tulevat suoraan THL:n kokoamasta toimeentulotukirekisteristä sekä Kelan rekistereistä koskien lähes kaikkia Suomessa maksettuja toimeentulotukia.
Suomen Perusta -ajatuspaja on perussuomalaista kansanliikettä lähellä toimiva poliittinen ajatuspaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle
Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – “Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”
Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä
Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – “Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää