Suomen maahan tehdään nyt miljardiluokan verojen kevennys. Nyt ollaan tavallisen suomalaisen ja perheellisen asialla! Kun saadaan tavalliselle ihmiselle palkkapussista enemmän käteen, niin syntyy luottamusta talouteen ja tämä ruokkii kasvua. Hallituksen kasvuriihessä päättämä työn verotukseen kohdistuva alennus on peräti kokoluokkaa miljardi euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren toteaa Suomen Uutisten RiihiEXTRAssa, että Suomeen saatiin nyt jättimäinen työn ja yrittämisen kannustinpaketti.
– Pidän tätä erinomaisena kokonaisuutena. Itse asiassa, jos lukee suomalaista mediaa ja asiantuntijoiden lausuntoja kokonaisuudesta, niin pääosin palaute on ollut positiivista, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät olekaan vielä selvillä.
Tällä vaalikaudella kulutusverojakin on aiemmin nostettu osana talouden sopeutuksia, mutta nyt voitiin lopulta tehdä toisenlaisia veropäätöksiä.
– Nyt päästään laskemaan esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa, ja jatkossa keskituloisten työn verottamista on vähemmän – ja on paljon muitakin toimia. Yhteisöveron alennus osaltaan kannustaa investointeihin. Uskon, että tällä saadaan hyviä asioita aikaan. Ja nythän muutenkin kasvu on kyllä lähdössä onneksi käyntiin, Lindgren pohtii.
Suomesta houkutteleva investointiympäristö
Kansanedustaja Miko Bergbom huomauttaa, että riihipäätösten taustalla vaikuttava maailmanpoliittinen tilanne hieman lisää vaikeuskerrointa Suomelle suotuisiin talouspäätöksiin – vaikka orastavaa talouskasvuakin on jo näkyvillä.
– Yhtäältä on Yhdysvalloista käytävä kauppasota ja tullikeskustelu, ja toisaalta on edelleen Ukrainan sota, niin se aiheuttaa sitä, että kuluttajat ja yritykset ovat hieman varovaisia investoinneissa. Ja sitten päällä on myös niin sanottu valtiontukikilpailu Euroopassa. Se asettaa haasteita myös Suomelle.
Yhteisövero laskee Suomessa 18 prosenttiin vuodesta 2027 eteenpäin. Bergbomin mukaan toimi toisaalta maksaa, mutta toisaalta se samalla buustaa investointeja ja parantaa Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa.
– Jos me nyt ajatellaan, että isot Euroopan maat lyövät yksittäisiin investointeihin miljardiluokalla rahaa, niin eihän meillä pienenä maana ole siihen varaa. Olisiko siis sittenkin järkevämpää alentaa verokantoja yhteisöveron osalta ja pyrkiä sillä tavalla kilpailemaan siitä, että Suomi olisi houkutteleva investointiympäristö yhdessä vaikka puhtaan siirtymän tuen kanssa, joka aiemmin esiteltiin lukuisten muiden toimien lisäksi.
Yhteisöveroale auttaa kaikenkokoisia yrityksiä
Veronalennukset luonnollisesti närästävät vasemmistopuolueita, joiden mielestä verotus ei ole ikinä Suomessa tarpeeksi korkealla tasolla. Yllättäen yhteisöveroalen kriitikoksi on nyt alkanut myös keskusta, jonka puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä yhteisöveron alennuksen kasvuhyöty on ”kyseenalainen” ja ettei se hyödytä pienyrityksiä.
Bergbom huomauttaa, että tosiasiassa yhteisöveroale auttaa myös pienyrityksiä monella tavalla, viimeistään alihankintaketjujen kautta.
– Kyllä minä ajattelen näin, että myös pienyrityksissä maksetaan yhteisöveroa, ja toisaalta jos ei makseta, niin jos joku suuryritys sitten investoi yhteisöveron alennuksen seurauksena Suomeen, niin kyllähän se yleensä sinne alihankintaketjuunkin vaikuttaa suoraan. Eiväthän suuryritykset toimi tyhjiössä, vaan siellä on lukuisa määrä pienyrityksiä, jotka työskentelevät isoille yhtiöille.
Lindgren on samaa mieltä.
– Ilman muuta jokainen firma, joka harkitsee investointeja, varmasti katsoo kannattavuuslaskelman eli mitä jää viivan alle, ja huomioi verotuksen kokonaisuuden. On selvää, että kun isot firmat tekevät investointeja, niin sehän Suomessakin työllistää paljon alihankkijoita. Suomalaista työtä.
Veroympäristö alkaa jo näyttää perussuomalaisemmalta
Sosiaalidemokraatitkin ovat olevinaan tavan palkansaajan ostovoiman vahvistamisen asialla, mutta Bergbom huomauttaa, että demarien omassa vaihtoehdossa villat jäävät tältä osin vähiin.
– Juuri tänään SDP arvosteli sitä, kuinka vähän pieni- ja keskituloisille tulee lisää rahaa käteen. Mutta kun itse katsoin demarien vaihtoehtobudjetin, että paljonko he esittävät pieni- ja keskituloisille, niin se oli heillä 500 miljoonaa euroa, ja siinä olivat myös mukana lapsiperheet. Siis 500 miljoonan paketissa.
– Kun nyt meillä on 1,25 miljardia pieni- ja keskituloisille veronkevennyksinä – eli noin kaksinkertainen demarien esitykseen nähden – niin onhan se 1,25 miljardia merkittävästi enemmän kuin heillä, Bergbom sanoo.
Hän huomauttaa Suomen veroympäristön alkaneen näyttää ”perussuomalaisemmalta”.
– Pidän sitä äärimmäisen positiivisena asiana.
Hyvässä mielessä itseään ruokkiva kierre
Myös Lindgren tuo positiivisuutta mukaan tulevaisuuden talousnäkymiin.
– Talous on myös paljon psykologiaa ja fiilistä. Ainakin minulla itselläni on sellainen kutina, että hyviä asioita on nyt lähtemässä liikkeelle. Kun viittasit tuohon kuluttajien, kotitalouksien – tavallisten ihmisten – arkeen ja luottamukseen, niin nyt kun tavallisille ihmisille alkaa jäädä palkasta enemmän käteen, ja toisaalta samalla välttämättömyyshyödykkeiden, eli ruuan, elintarvikkeiden ja lääkkeiden, alv-kanta hieman laskee, niin uskon, että ihmiset saavat luottamusta talouteen. Se on hyvässä mielessä, tavallaan, itseään ruokkiva kierre.