TARJA LAPPALAINEN
Suomeen kotoutunut maahanmuuttajaperhe: Sopeutuminen alkaa kielen opiskelusta
Afgaanitaustaiselle Sattarin perheelle on ollut itsestäänselvyys, että maassa eletään maan tavalla ja että vallitsevia tapoja ja lakeja on kunnioitettava. Isä teroittaa tätä lapsilleenkin.
Katuman päiväkodin pihalla Hämeenlinnassa käy vilske ja iloinen puheensorina. Vaikka neljäsosa lapsista on ulkomaalaistaustaisia, leikki sujuu sulassa sovussa.
– Ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat päiväkotiimme parisen kymmentä vuotta sitten Somaliasta. Täytyy myöntää, että piti oikein kurkistaa kartasta, missä päin maailmaa se sijaitsi, kaksikymmentäviisi vuotta päiväkodissa työskennellyt Marjo Oksanen toteaa.
Lastentarhanopettajan puheessa vilahtelevat Kongo, Thaimaa, Afganistan, Iran, Irak ja Puola. Kaikista näistä – ja monesta muustakin maasta – on lapsia tullut päiväkotiin. Kulttuurien kirjo on ollut moninainen ja laaja.
– Maahanmuuttajalapsilla on erityisen tärkeää olla päiväkodissa. Täällä he oppivat kielen, integroituvat suomalaisten lasten maailmaan ja saavat leikkitovereita myös suomalaislapsista.
Kieltä opitaan leikin varjolla
Oksanen toteaa, että päiväkodissa oleminen tekee lapsen kouluun siirtymisestä huomattavasti helpompaa ja joustavampaa. Päiväkodissa voidaan myös kiinnittää huomioita kielellisiin valmiuksiin.
– Maahanmuuttajalapset voivat oppia nopeasti ”pintasujuvuuden”, jolla he pärjäävät arjessa. Kun pitäisi mennä yksilöllisempiin asioihin, toisinaan huomaammekin, että pitäisikin osata enemmän. Lapsi onkin pärjännyt matkimalla muita.
Esimerkkinä tästä Oksanen kertoo, että kun lapsille sanotaan ”mennäänpäs pesemään kädet”, voi olla, että maahanmuuttajalapsi ei ymmärrä lausetta, mutta lähtee muiden mukana.
– Lapset oppivat suomen kielen harjoitteita pelien ja mukavia leikkien avulla. Kielen opettelun tulee olla kivaa, silloin oppimistulokset ovat parhaimpia.
Sattarin perhe sopeutui nopeasti
Päiväkodin pihalla vilistää kaksi vilkasta afganistanilaista syntyperää olevaa lasta, Eiraj-poika ja Bähar-tyttö. Hieman ujompi Eiraj aloitti päivähoidon vuonna 2015. Sisko Bähär on jo konkaripäiväkotilainen ja eläväisen tytön suusta soljuu täysin sujuvaa suomea. Sosiaaliset taidot ovat hanskassa ja tytöllä paljon kavereita. Tämä lupaa hyvää syksyllä alkavan koulun kannalta.
Lasten isällä Kaneshka Sattarilla on tapana hakea lapsensa päiväkodista työpäivänsä päätyttyä. Sattarin perheellä asiat ovat hyvin ja kaikki perheenjäsenet ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Jos ei halua oppia kieltä, elämästä tulee hankalaa”
Suomeen saavuttuaan Kaneshka ryhtyi heti rivakasti opiskelemaan maan kieltä ja kun se alkoi taipua suussa, hän lähti opiskelemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi.
– Työskentelen mielenterveysohjaajana Janakkalan asumisyksikössä. Työttömänä en ole juurikaan ollut koko yksitoistavuotisen Suomessa oloni aikana, muutamaa kuukautta lukuun ottamatta.
Kielen oppiminen on Sattarin mukaan ensiarvoisen tärkeä ja ensimmäisen askel kotoutumisen kannalta.
– Olen sitä mieltä, että jos ei halua opiskella kieltä eikä integroitua, elämästä tulee vaikeaa ja hankalaa.
Sisällissotaa pakoon
Sattarilla itsellään ei ollut vaihtoehtoa, kun lähti kotimaastaan Afganistanista ollessaan 8-vuotias. Maa oli tuolloin vaarallinen maa asua. Sattarin perheen lähtiessä maassa oli sisällissota. Ihmisiä pidätettiin ja ammuttiin mitättömistä syistä.
– Isäni oli hengenvaarassa ja hän joutui pakenemaan uskonnollisen ja poliittisen kantansa vuoksi. Muutimme ensin Pakistaniin ja sieltä Iranin pääkaupunkiin Teheraniin, josta siirryimme Suomeen vuonna 2005 Unicefin kautta.
Maan tapoja ja lakeja on kunnioitettava
Sattareille on ollut itsestäänselvyys, että maassa eletään maan tavalla ja että vallitsevia tapoja ja lakeja on kunnioitettava. Isä teroittaa tätä lapsilleenkin.
– Olemme perheenä luoneet myös uuden kulttuurin, jossa yhdistyy sekä afganistanilaisuus että suomalaisuus. Käytämme kotona darin kieltä ja tarhassa lapsemme oppivat suomea.
Kaneshka on naimisissa afganistanilaisen Helenan kanssa. Helena saapui Suomeen parisen vuotta Kaneshkan tulon jälkeen. Avioliittoon he menivät Suomessa.
– Helena on Aulanko-hotellissa töissä. Hän on hyvin kielitaitoinen. Kuopuksemme synnyttyä hän jäi hoitovapaalle. Lapsemme ovat syntyneet Suomessa.
– Olen kiitollinen Suomelle, että saimme jäädä tänne. Haluan, että myös lapseni aikuisiksi vartuttuaan antavat oman panoksensa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, Kaneshka toteaa.
TARJA LAPPALAINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää