Suomalaisuuden Liitto ilmoittaa kannanotossaan pitävänsä pääministerin peräänkuuluttamaa kielikeskustelua tärkeänä, mutta ruotsin pakollisuuden palauttamista ylioppilaskokeisiin perusteettomana.
– Ruotsin kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin on taantumuksellinen ajatus, linjaa Suomalaisuuden Liiton 1. varapuheenjohtaja, professori Ilmari Rostila liiton kannanotossa.
– Matti Vanhasen I hallituksen toteuttama tutkintouudistus, jossa kaikki muut aineet paitsi äidinkieli ovat valinnaisia, pohjautui laajaan konsensukseen. Ainoa taho, joka tuolloin vastusti uudistusta, oli hallituksessa kantansa kanssa yksin jäänyt RKP.
Valinnanvapaus saa kannatusta
Suomalaisuuden Liitto muistuttaa, että Vanhasen I hallituksen toteuttama ylioppilastutkintouudistus perustui vuodesta 1996 jatkuneeseen, useissa lukioissa toteutettuun ylioppilaskirjoitusten laajemman valinnaisuuden kokeiluun, jonka tulokset olivat yksinomaan myönteisiä.
Myös lukiolaisia edustava Suomen Lukiolaisten Liitto sekä korkeakouluopiskelijoiden järjestöt kannattivat vuonna 2005 toteutettua, valinnanvapautta lisännyttä uudistusta.
Pakollisuus on huono motivaattori
Suomalaisuuden Liitto toteaa, että pääministeri Juha Sipilän tekemällä keskustelunavauksella ei varmasti ole lähitulevaisuudessa hallitusohjelman vastaisena menestymisen mahdollisuuksia. Liitto kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta sekä peruskouluissa, että koko toisella asteella lukiot mukaan luettuna.
– Tutkimusten mukaan noin kolme neljäsosaa suomenkielisistä kannattaa luopumista kouluruotsin pakollisuudesta. Liitto tähdentää myös, että globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan yhä monipuolisempaa ja laajapohjaisempaa kielitaitoa.
Suomalaisuuden Liiton mukaan koulutuksen kielivalintojen valinnaisuus on edistyksellistä. Liitto näkee itsestään selvänä, että pakollisuus on huono motivaattori myös ruotsin kielen taidolle – niin ylioppilaskirjoituksissa, kuin laajemminkin koulutuksessa.