

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille.
Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
Tuoreet tilastot osoittavat, että saksan ja ranskan kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on 2010-luvulla vähentynyt romahdusmaisesti. Venäjän ja espanjan kielten kirjoittaminen on myös edelleen maamme tarpeisiin nähden liian vähäistä.
Kaikki kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit tulisi suunnata Suomessa liian vähän opiskeltavien suurten kielten tukemiseen ja vapaampien kielivalintojen mahdollistamiseen.
– Ruotsin kielen tukemiseen näyttää aina löytyvän lisää rahaa. Tämä lisäraha tulisi kuitenkin mieluummin suunnata koko Suomea hyödyttävään kieltenopiskeluun, koska voidaan puhua jo saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opiskelun hätätilasta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kansalliskielistrategia ei tarvitse lisärahoitusta
Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen.
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.
Esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.1
– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000 € seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
– Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.
Folktingetin valtionavustus kasvaa liki 35 %
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35 % aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.
– Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomen perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
– Perustuslain vaatima yhdenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu, sillä julkinen valta ei ole määrittänyt kenenkään tehtäväksi suomenkielisten kielellisten oikeuksien puolustamista, pohtii Gustafsson.
Suomenkielisillä ei ole vastaavaa etujärjestöä
Gustafssonin mielestä näyttää siltä, että valtio tukee vain ruotsinkielisen väestön tarpeiden esilletuomista.
– Folktingetillä on lailla turvattu ja valtion uudjettirahoitukseen perustuva erityisasema. Maan suomenkielisellä väestöllä ei sen sijaan ole vastaavaa etujärjestöä, vaikka suomenkielisillä on samanlainen oikeus vastaavaan järjestäytymiseen.
– Valtion tulisi tästä syystä tukea myös sellaista organisoitumista, jonka kautta myös suomenkielisten tarpeita voitaisiin tuoda esille. Tällaiselle julkisen vallan rahoittamalle edunvalvontajärjestölle on tarvetta. Historian kuluessa suomenkielisten edunvalvojan rooli on ollut nimenomaan Suomalaisuuden Liitolla, mutta mitään virallista asemaa Liitto ei ole saanut, puheenjohtaja Rostila toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Svenska Finlands Folktinget kielipolitiikka valtionavustus Juuso-Ville Gustafsson Ilmari Rostila ruotsin kieli Suomalaisuuden liitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen ihmettelee hallitusohjelmakirjauksia poliisista – pakkoruotsin paluu, lisää etnisiä poliiseja

Halla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila: Joustamattomuus vesittämässä kielikokeilun – “Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava”

Eerola: PS vastustaa pakkoruotsia, ei ruotsinkielisiä suomalaisia

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille yli miljoona euroa STEA-rahaa – Suomalaisuuden Liitolle ei heru euroakaan valtiolta
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Vigelius kyselytunnilla: ’’Yli 80 % hoitajista kuormittuu työkaverin kielitaidon puutteesta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.
Uusimmat

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia

Ruotsalaisprofessori: Oppilaiden valtaa on rajattava
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää