LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisuuden Liiton Verianilta (ent. Kantar Public) tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista katsoo, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakollista ruotsia.
56 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista vastasi myönteisesti kysymykseen ”tulisiko korkeakoulututkinto voida suorittaa ilman pakollista ruotsia”. 50 prosenttia vastanneista valitsi “kyllä”-vaihtoehdon kysyttäessä ”olisiko parempi, että ruotsin opiskelu olisi vapaaehtoista”. Puolet suomenkielisistä siis on tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että ruotsin kielen pakollisuudesta tulisi ylipäätään luopua.
Vastaajista 43 prosenttia vastasi kysymykseen ”ei”. Useampi suomenkielinen siis kannattaa tutkimustulosten perusteella ruotsin vapaaehtoisuutta verrattuna niihin suomenkielisiin, jotka eivät sitä kannata.
– Valinnanvapaus ratkaisisi edelleen jatkuvan kiistan ruotsin kielen pakollisuudesta. Se antaisi kummallekin osapuolelle mahdollisuuden tehdä kielten opiskelun suhteen omalta kannaltaan mielekkäitä ratkaisuja. Näin vanhemmat voisivat suuremmassa määrin päättää yhdessä lastensa kanssa lapselle sopivista kielivalinnoista, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kysely tehtiin niille, joita asia varsinaisesti koskee, eli suomenkielisille suomalaisille.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista kaikilla koulutusasteilla. Koko kansaa pakottavalle kielelliselle erityiskohtelulle ei ole perusteita tilanteessa, jossa 95 % väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin ruotsia, kaksikielisiä kuntia Manner-Suomessa on vain 11 ja ulkomaalaisia on määrällisesti enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
Kansanedustaja Miko Bergbom tyrmää SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen koskien puolustusmenojen rahoittamista.
