LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisuuden Liitto syntyi vuonna 1906 kielitaistelun aseeksi. Perinteikäs järjestö puolustaa yhä suomen kieltä ja kulttuuria. Toiminta ulottuu liputusneuvonnasta kansallisen ajattelutavan vaalimiseen.
Rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja yksityisiin lahjoituksiin. Sattuneista syistä valtionapu lakkasi 2010-luvulla. Kansallismielisyyttä ei laskettu ansioksi anomuksissa.
Nyt Suomalaisuuden Liitto saa eduskunnan joululahjarahoista 250 000 euroa. Avustuskohteena se ansaitsee ehdottomasti paikkansa muiden joukossa, katsovat kansanedustajat Miko Bergbom, Onni Rostila ja Joakim Vigelius.
– Olemme iloisia päätöksestä. Suomen kieli ja suomalaisuusasia ovat Liiton toiminnan ydintä, toteaa Vigelius.
Suomalaisuuden Liitto on järjestö suomenkielisten asialla.
– Meillä suomenkielisillä ei ole muuta etujärjestöä, vaikka olemme maailman mittakaavassa pikkuruinen kieliryhmä. Englannin ylivalta ja holtiton massasiirtolaisuus uhkaavat kielemme asemaa, Rostila painottaa.
– Toisaalta myös pakkoruotsi on pinttynyt ylisukupolviseksi päänvaivaksi ja Suomalaisuuden Liitto on tässä kansalaiskeskustelun herättämisessä avainasemassa, Bergbom muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta on päättänyt niin kutsuttujen joululahjarahojen jaosta tänään keskiviikkona. Edellisvuoden tapaan merkittävä potti ohjataan ampumaradoille ympäri Suomen. Aiemmin syksyllä hallitus sisällytti jo budjettiesitykseen miljoonan euron tuen Pohjois-Euroopan suurimmalle ampumaradalle Ruutikankaalle Pohjois-Suomeen.
Eduskunnan perinteiset joululahjarahat hyväksyttiin tänään 11.12.2024 valtiovarainvaliokunnan kokouksessa. Jakovaroista 300 000 euroa suunnattiin vankien päihdekuntoutukseen ja 150 000 euroa Rikosuhripäivystyksen toimintaan lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ovat mielissään jakokohteista.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Mietintö toimii pohjana täysistunnon käsittelylle valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt budjettiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Ville Valkonen (kok.) kiittelevät monia lisäyksiä.
Perussuomalaisten satakuntalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari, Jari Koskela ja Petri Huru korostavat julkisen talouden tasapainottamisen tärkeyttä hyvinvointivaltion turvaamiseksi ja nostavat esiin tärkeitä lisäpanostuksia, joilla mahdollistetaan kasvua, työpaikkoja ja lisätään turvallisuutta.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt jälleen vuosittaisista jakovarakohteistaan vuodelle 2025. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee laajamittaisista panostuksista turvallisuuteen ja puolustukseen.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Lue lisää
Lue lisää
