Suomalaistoimittajia uhkailtu Venäjä-uutisoinnista

Niin Yleisradion kuin Helsingin Sanomienkin toimittajia on solvattu ja häiritty Venäjää koskevan uutisoinnin takia. Näin kertoivat Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen ulkoasiainvaliokunnan avoimessa tilaisuudessa, jossa puhuttiin nykyaikaisesta informaatiosodankäynnistä.

– Tästä on kyse silloin, kun toimittajiamme väitetään Viron salaisen palvelun agenteiksi, Jääskeläinen sanoo yhtenä esimerkkinä.

Toimitukseen ja toimittajiin vaikutetaan twitterissä ja facebookissa, mutta lähetetään myös paljon sähköpostia. Puheluita tulee ulkomaita myöten. Näin pyritään kuormittamaan paitsi toimittajaa, myös hänen esimiehiään.

– Toimittajan uskottavuus yritetään kyseenalaistaa. Samalla tehdään hänen työnsä vaikeaksi, Jääskeläinen sanoo.

– Meidän toimittajamme ovat joutuneet massiivisten operaatioiden kohteiksi. Heitä syytetään vieraan valtion agenteiksi, puolisonsa pettäjiksi, heille soitetaan ulkomailta, heidän työaikaansa sidotaan häirinnällä niin, että työkyky laskisi. Heitä koetetaan horjuttaa myös esimiesten kautta ja samalla myös esimiesten kapasiteettia sitoutuu häirintään. Tähän liittyy myös juridisia kanteita, jotka täytyy ottaa vakavasti ja joihin pitää vastata.

– Vastapuoli käyttää myös hyväkseen länsimaisen toimituskulttuurin tasapuolisuutta: että meidän täytyy ilmoittaa myös vastapuolen kanta, vaikkapa vain “Venäjä kiistää”. Se nakertaa viestinnän uskottavuutta. Vaikka tiedämme 95 prosentin varmuudella, mikä on totta, täytyy sanoa, “Venäjä kiistää”, Jääskeläinen murehtii.

Myös Israel vääristää viestiä

Niemi kertoo, että samanlainen ilmiö on nähty myös Helsingin Sanomissa: paitsi Venäjää, myös Israelia koskevien kirjoitusten kirjoittajia on herjattu sosiaalisessa mediassa erittäin aggressiivisesti.

– Sävy on ollut rumempi heti, jos kirjoittaja on ollut nainen, Niemi sanoo.

Herjaa tulee molemmista suunnista: toimittajia haukutaan fasisteiksi, putinisteiksi ja agenteiksi.

Israel on pyrkinyt vaikuttamaan Hesarin kirjoitteluun – ja jopa kirjoittajien kautta niinkin, että toimittajaa siteerattiin väärin Israelissa.

– On vaikeaa määrittää, milloin sosiaalisen median viestintä on koordinoitua, milloin ei, ja ketkä ovat ns. trolleja. Ehkä trollit ovat saaneet liian suuren roolin, mutta tämä toiminta voi kuitenkin olla osa informaatiosotaa, Niemi aprikoi.

Suuret valtiot viestivät eniten

Jääskeläinen muistuttaa suurvaltojen viestivän perinteisesti julkisuuteen: Euroopassakin viisi suurinta maata vie omaa ääntään maailmalle valtion rahoituksella. Uusina tekijinä nousevat Venäjä ja Kiina, jotka sijoittavat viestintään suuria summia. Venäjällä on kymmenien henkilöiden toimistoja, Kiinassa ei alle sadan henkilön toimistoja olekaan.

Pietarista on paljastunut kymmenien työntekijöiden toimisto, joka keskittyy sosiaaliseen mediaan.Venäläiset toimistot tarjoavat tv-materiaaliaan Yleenkin, muttei sitä käytetä.

Jääskeläisen mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että länsimaiden venäläiset uutislähetykset tehdään länsimaisten kriteereiden perusteella, koska sillä on vaikutusta.

Niemen mukaan Venäjäkään ei ole monoliitti: sieltä on tarjolla hyvääkin tietoa, mutta itsesensuuri ja ajan henki näyttävät myös vaikuttaneen joihinkin asiantuntijoihin, joita on aiemmin pidetty luotettavina.

Venäjän suurlähetystö ei pidä Hesariin mitään yhteyttä ja viisumit järjestyvät jopa helpommin kuin ennen. Venäläinen tiedonvälitys on kuitenkin epäluotettavaa, Helsinkiinkin tarjottua Sputnik-toimistoa myöten. Tiedotusvälineet ovat valehdelleet sellaisissakin tapauksissa, jotka ovat aivan selviä, eikä valehtelua olisi tarvittu. Samalla myös Ukraina värittää sanomaansa.

– Siksi olemme lähettäneet omia toimittajia kriisialueille, Niemi sanoo.

Yle kiristää turvatoimia

Jääskeläinen kertoo, että vielä hiljattain Yle ei katsonut minkään uhkaavan itseään niin, että erityisiä turvatoimia tarvittaisiin. Päinvastoin ajateltiin, että turvatoimien kiristäminen voi jopa lisätä uhkaa.

– Mutta viime aikoina Yle on ajatellut tarkistaa järjestelyitään niin, että toiminta voidaan turvata myös kaikkein odottamattomimmissa tilanteissa, Jääskeläinen myöntää.