Alkoholijuomia. Kuva: Wikimedia Commons, Public Domain
Alkoholin saatavuutta rajoittavaa politiikkaa perustellaan alkoholihaitoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juomatapatutkimuksen mukaan edelleen yli puoli miljoonaa juokin yli riskirajojen. Nyt saattaisi kuitenkin olla oikea ajankohta liberalisoida alkoholipolitiikkaa niin, että yksilön vastuu korostuu. Jo vuosikymmenen ajan trendinä on ollut alkoholinkulutuksen ja sen mukana alkoholihaittojen lasku.
Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.
Vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.
– Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.
Vaikka alkoholinkäyttöön liittyy edelleen riskejä, on kiistämätöntä, että suomalaisten suhde alkoholiin on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana haitattomampaan suuntaan.
THL listaa tiedotteessaan kansanterveyden kannalta myönteisiä 15–69-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkultuksen muutoksia, jotka ovat tapahtuneet juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016
· viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin
· viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin
· ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt
· kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin
· kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.
Alkoholipolitiikassa puhutaan usein hyvin tunneperäisesti nuorten juomisesta ja siitä, houkuttelevatko uusimmassa alkoholiuudistuksessa kauppoihin hyväksytyt niin sanotut limuviinat nuoria juomaan. Hyvä uutinen on, että alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta.
Suurempi huolenaihe voisi olla eläkeikäisten juominen, koska eläkeikään on tullut niin sanottu märkä sukupolvi, joka omaksui 1960-luvun lopusta alkaen myönteisemmän suhtautumisen alkoholiin kuin aiemmat sukupolvet. Samalla eläkeläisväestöstä on luonnollisesti poistunut lähes kokonaan raittiita ikäluokkia.
Juomatapatutkimuksen mukaan eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää kuitenkin taittuneen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
