Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle
Ukrainassa on viime vuosien aikana selkeästi tuettu kansallistunnetta nostattavaa kulttuurituotantoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula peräänkuuluttaa Suomessakin kansallistunnetta vahvistavaa kulttuurituotantoa, joka vaalisi myös kansakunnan yhtenäisyyttä kriisiaikojen varalta.
Ukrainan sodan alettua kulttuurista on muodostunut entistäkin väkevämpi side, joka yhdistää ukrainalaisia ja pitää yllä maanpuolustustahtoa. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti onkin sodan myötä vahvistunut entisestään.
Suomessa kansallismielisyyttä ja -ylpeyttä on taas pyritty ennemminkin lokeroimaan lähes ääriajatteluksi, ja nyt Helsingin Sanomia myöten kirjoitellaan siitä, miten isänmaallisuuden tunteet hävettävät. Lisäksi on jopa debatoitu siitä, onko suomalaisuutta edes olemassa.
– Tavoitteena tulisi olla se, että jokainen suomalainen voisi tuntea aitoa kansallisylpeyttä ja olla isänmaallinen ilman häpeää, leimaamista, lokeroimista tai nurkkaan ajamista. Kulttuurilla voisi olla tässä tärkeä rooli. Etenkin koronakriisin hellittäessä ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, yhtenäisyyttä ja toisaalta takaisin kulttuurin pariin, arvioi kansanedustaja Jenna Simula.
Sotilasmusiikki nostattaa kansallistunnetta
Suomalaisuuden olemassaolon lisäksi on kyseenalaistettu usein myös esimerkiksi tarvetta soittaa Porilaisten marssia Suomen voittaessa olympiakultaa. Tätä Simula pitää täysin käsittämättömänä.
– Suomalaisten voiton kunniaksi soitetaan aina Porilaisten marssi, joka on sekä Puolustusvoimien että presidentin kunniamarssi. Se juhlistaa suomalaisia, suomalaista kansallisidentiteettiä ja vahvistaa kansallistunnettamme. Sotilasmusiikki on yksi erinomaisimmista tavoista nostattaa kansallistunnetta, Simula luonnehtii.
Kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa tuettava
Kansanedustaja Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus osaltaan huolehtii suomalaisen kansallistunteen ja -hengen ylläpidosta sekä kansan yhtenäisyydestä ja aikooko hallitus kohdentaa jatkossa esimerkiksi kulttuuriavustuksia kohteisiin, jotka niin tekevät.
– Niin kulttuuriavustuksilla kuin järjestötuilla ylipäänsä tulee ylläpitää ja mahdollistaa sellaista toimintaa, joka voimistaa kansallistunnetta sekä maanpuolustustahtoa, perinteiden vaalimista unohtamatta, Simula sanoo lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kulttuuriavustukset kansallishenki sotilasmusiikki Porilaisten marssi kansallisidentiteetti kulttuurituotanto kriisiaika kansallistunne Ukrainan sota kansallinen yhtenäisyys järjestötuet maanpuolustustahto koronakriisi kirjallinen kysymys perinteet kansallisylpeys Isänmaallisuus Kansallismielisyys Puolustusvoimat Helsingin Sanomat Suomalaisuus Ukraina Yhteisöllisyys Presidentti Jenna Simula Kulttuuri
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Simula muistutti täysistunnossa suomalaisen maanpuolustuksen perustuksesta: ”Sydämestäni toivon, että myös me suomalaiset mietimme, miten tärkeä kansallisidentiteettimme on”
Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – “Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”
Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”
Elinkeinoministeri Wille Rydmanilta iloisia uutisia: Av-tuotantojen kannustinrahoitus jatkuu
Teemu Keskisarjan kolumni: Kansallisoopperan ja populaarimusiikin toteutumattomat historiat
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.