

LEHTIKUVA
Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto
Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.
Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan korkeana vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin – ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden siteeraamassa vaihtoautoketju Sakan tuoreen kyselyssä tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton laskuria.
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokra-auto käytetyn auton tuonti Fossiilittoman liikenteen tiekartta kaasuauto uusi auto käytetty auto henkilöauto ajoneuvovero autokauppa käyttövoimavero Ladattava hybridi diesel Bensiini sähköauto Autovero
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Putkonen: Jos keskusta sanojensa mukaisesti haluaa estää polttoaineiden veronkorotukset, puolueen on irtisanouduttava hallitusohjelmasta

Käytetty sähköauto voi olla yllätys monella tapaa

Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

Analyysi: Euroopan merkittävin maa käy vaaleihin – Saksa on menettänyt maahanmuuton kontrollin täysin
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää