LEHTIKUVA
Suomalaiset ostivat viime vuonna 773 299 henkilöautoa – diesel on edelleen kansan auto
Uusia henkilöautoja myytiin vuonna 2020 alle 100 000 kappaletta ja useimmat sähkö- ja hybridiajoneuvot menivät etelän yritysten työsuhde-etuilijoille. Tavallinen kansa ostaa käytetyn auton ja käyttövoimana on usein edelleenkin diesel.
Vaikka valtamedian viestinnästä voisi muuta päätellä, dieselautot eivät ole katoamassa katukuvasta vielä hyvään aikaan. Dieselautojen osuus autokannasta pysyy Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan korkeana vielä vuosia. Romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä, sillä niiden osuus autokannasta lähti kasvuun vasta 10 vuotta sitten. Dieselautojen osuutta vankistaa myös isojen käytettyjen maahantuonti. Ne kun tuppaavat olemaan dieseleitä.
Autoveroon ei tiettävästi ole tulossa muutoksia kuluvana vuonna. Polttoaineiden verotus onkin sitten eri asia. Sanna Marinin hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähti lausunnoille tammikuun puolivälissä ja valmista pitäisi tulla 19. helmikuuta. Kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos näin käy, bensaa ja dieseliä palaa autojen moottoreissa hyvin paljon nykyistä vähemmän.
Kiehtovaa nähdä, ajaako hallitus lopulta hanketta eteenpäin – ja tapahtuuko tämä keskustan vai vihervasemmiston nuottien mukaan.
Suomalainen ostaa käytetyn auton
Vain pieni osa suomalaisista hankkii autoa vaihtaessaan uuden ajoneuvon. Valtaosa kaupasta käydään käytetyillä ja ne hankitaan joko kotimaasta tai lähialueilta, useimmiten Ruotsista tai Saksasta. Käytettyjen autojen kaupassa trendikkäät sähköautot ovat harvinaisuuksia, tavallinen suomalainen ajaa edelleen bensalla tai dieselillä.
Vuonna 2020 Suomessa myytiin 96 415 uutta henkilöautoa. Käytetty vaihtoi omistajaa 632 980 kertaa ja ulkomailta tuotiin 43 904 käytettyä autoa. Uusien autojen kaupan alavire jatkui ja ulkomailta tuotiin suunnilleen saman verran käytettyjä kuin ennenkin. Iltalehden siteeraamassa vaihtoautoketju Sakan tuoreen kyselyssä tulos oli hieman ristiriitainen: käytetyn auton ostaja suosii periaatteessa bensiinikäyttöistä autoa mutta kuitenkin ostaa vaikkapa Mercedeksen, joka on tunnettu dieseleistään.
Uutena ostetun auton keskihinta oli Autoalan tiedotuskeskuksen tuoreimman tilaston mukaan 34 000 euroa, käytettynä tuodun 21 700 euroa. Keskimääräinen suomalaisen auto on hieman yli 12-vuotias ja sen arvo on 6 800 euroa.
Ostajan vaikea valinta
Auton ostajalle on tällä hetkellä tarjolla paljon vaihtoehtoja ja vähän tietoa tulevasta. Vaihtoon menevää ajoneuvoa kannattaa tarjota useammalle taholle. Kilpailutuksen avulla hankittujen tarjousten ero oli omakohtaisen tutkimuksen mukaan tammikuussa 20 000 euron hintaluokassa isoimmillaan 1 500 euroa. Hintaerot eivät ole suuret, sillä kilpailu on kovaa ja autoliikkeet käyttävät usein samaa esim. Nettiauton laskuria.
Auto ei enää ole segregoituvassa yhteiskunnassa samalla tavalla statussymboli, kuin se oli lähimenneisyydessä. Monelle se ei ole sitä koskaan ollutkaan, kyse on ainoasta keinosta päästä töihin, harrastuksiin tai ylipäänsä ihmisten ilmoille. Niillä usein vähillä rahoilla, joita itse kullakin on käytössään.
Jos kansalaisella on käytössään edes jonkinmoiset säännölliset kuukausitulot, auton vuokraus voisi käytetyn ostamisen sijasta olla jonkinmoinen ratkaisu. Ainakin näinä autoilun epävarmuuden aikoina. Vuodeksi uusi pieni auto irtoaa vakuutuksineen 200-300 eurolla kuukaudessa, toki paljon rahaa sekin. Toisessa vaakakupissa painaa sitten se, ettei ainakaan seuraavaan vuoteen tule henkilökohtaista taloudellista katastrofia oman auton hajoamisen takia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokra-auto käytetyn auton tuonti Fossiilittoman liikenteen tiekartta kaasuauto uusi auto käytetty auto henkilöauto ajoneuvovero autokauppa käyttövoimavero Ladattava hybridi diesel Bensiini sähköauto Autovero
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Putkonen: Jos keskusta sanojensa mukaisesti haluaa estää polttoaineiden veronkorotukset, puolueen on irtisanouduttava hallitusohjelmasta
Käytetty sähköauto voi olla yllätys monella tapaa
Kallein bensa maksaa Suomessa jo lähes 1,90 € litralta – kesällä reippaasti kalliimpaa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.