Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: “Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaista selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila.

Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvasi taisteluosastojen toimintaa näin:

– Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut.

– Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen.

Ongelmana päällekkäisyydet

Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Näitä taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Taisteluosaston käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä sitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai sitä tukevassa toiminnassa.

Junnila näkee ongelmana ainakin päällekkäisyydet.

– On olennaista miettiä, onko EU ylipäätään oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat toisaalta tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.

Tositoimiin ei vielä kertaakaan

Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla sekä suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.

Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Junnila analysoi syitä tähän:

– EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi.

Taakanjako merkittävä kynnyskysymys

Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannusten laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.

– Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteuttavaan evakuointioperaatioon EU:n tuhatviisisataapäinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri, kuten puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on todennut.

– Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin, Junnila päätti puheenvuoronsa.