STX-päätös – Suomen historian suurin munaus

Hallituksen päätös evätä STX:n 50 miljoonan pääomalaina oli Suomen historian teollisuus-, työllisyys- ja talouspoliittinen emämunaus. Päätöksen seuraukset ovat pahimmillaan katastrofaaliset.

Kataisen hallitus jatkaa suomalaisten, teollisten työpaikkojen alasajoa. Teollisuuden toimintaedellytyksiä on nykyisen hallituksen aikana heikennetty urakalla. Veron korotuksilla, rikki- ja muilla vastaavilla direktiiveillä lisätään yritysten energia- ja logistiikkakustannusten lisätaakkaa yli kahdella miljardilla eurolla vuodessa.

Teollisuuden tappotahti on ollut nykyisen hallituksen mielestä liian hidas. Siksi he päättivät tehdä lopullisen iskun ja hävittää kerralla yli 20 000 työpaikkaa. Näin toimii hallitus, jonka ohjelman nimi on ”avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi”. Kataisen hallituksen keskeisinä kärkihankkeina ovat ”kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen”. Tuloksien pohjalta hallitusta on kutsuttava kelvottomien kompromissien koalitioksi.

Todelliset tohelot ja tunarit

Hallituksen päätös evätä STX:n 50 miljoonan pääomalaina oli Suomen historian teollisuus-, työllisyys- ja talouspoliittinen emämunaus. Päätöksen seurauksena metalliteollisuuden selkäranka voi murtua. Telakat Turussa ja Raumalla ovat lopetusuhan alla. Samalla tuhotaan koko meriteollisuuden klusteri. Toisenlaisella päätöksellä olisi varmistettu 22 000-23 000 työpaikan säilyminen. Koko työllisyysvaikutus yhteiskunnallemme olisi ollut vielä kolme kertaa suurempi, eli siitä voi laskea verotulot ja muun taloudellisen toimeliaisuuden vaikutuksen.

Valtiontaloudellisesti tässä ei olisi ollut muuta kuin voitettavaa. Veroeuroja ei olisi kulunut senttiäkään. Talouspoliittinen ministerivaliokunta (Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Päivi Räsänen, Carl Haglund, Paavo Arhinmäki, Lauri Ihalainen, Jan Vapaavuori ja Ville Niinistö) ei halunnut käyttää tätä mahdollisuutta. Mitään laillista estettä lainan myöntämiseen ei ollut, vain tahto puuttui. Uskottiin huhupuheisiin ja luultiin, että kauppa syntyy, vaikka lainaa ei anneta. Tällainen toiminta ministeritasolla on ylimielistä ja täysin edesvastuutonta. Oikeaa tietoa olisi saatu kahdella puhelinsoitolla.

Valtion budjettiin noin miljardin aukko

Tämän kaupan kaataminen merkitsee 300-500 miljoonan euron palkkaverojen menetystä, kun laskentaan otetaan mukaan koko meriklusteri. Alv- ja yritysverojen osuus olisi ollut samalla laskentapohjalla 200-300 miljoonaa euroa. Valtiontalouden toisen vaakakupin menopuoli kasvaa, kun työttömyysturvamenot kasvavat arviolta 150-200 miljoonaa euroa sekä kuntien sosiaaliturvamenot yli 100 miljoonaa euroa. Telakkaklusteri ulottuu yli 200 kuntaan, joissa on yrityksiä tekemässä osia ja komponentteja sekä hoitamassa laajaa logistiikkaketjua. Näiden kuntien verotulot kapenevat ja on selvää, että valtiota tullaan huutamaan apuun. Tällainen talouspoliittinen kokonaisvaltainen tarkastelukyky tai halu puuttui talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta.

Sovitusta on pidettävä kiinni

Ministeri Jan Vapaavuori on julkisesti väittänyt, että valtion 50 miljoonan euron pääomalaina ei olisi välttämättä varmistanut risteilijätilausta. Väite on täyttä puppua eikä perustu mihinkään faktaan. Se on samaa tasoa kuin talouspoliittisen ministerivaliokunnan oletus, että risteilijäkauppa syntyy ilman 50 miljoonan euron pääomalainaa.

Royal Caribbean International ei ollut neuvotellut muiden kuin Turun telakan kanssa risteilijäkaupasta siihen saakka, kunnes (20.11.2012) Kataisen hallitus kaatoi valmiiksi neuvotellun rahoituspaketin omalta osaltaan. Varustamon puolelta ilmoitettiin, että kauppa voidaan allekirjoittaa välittömästi samalla viikolla. Kaikki osapuolet olettivat, että Suomen hallitus pitää omat puheensa. Miksi näin?

Risteilijäkaupan valmistelu ja siihen liittynyt rahoituspaketti valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden ja yhteisesti sovittujen raamien mukaisesti. Sen mukaisen rahoituspaketin oman osuuden kokosi STX. Mukana oli myös koko telakan henkilökunta omalla panoksellaan, jolla telakan kustannusrakennetta oltiin parantamassa. Kenenkään mieleen ei edes juolahtanut, että ministeriö ja maamme hallitus ei pidä omia puheitaan. Risteilijän tilaajan luottamus Suomen hallitukseen romahti kertaheitolla. Tämän jälkeen oli luonnollista, että varustamo ryhtyi hakemaan muitakin toimijoita Turun telakan rinnalle.

Kaikki puheet ja väitteet, että risteilijätilaaja ja STX-telakkakonserni olisivat peluuttaneet eri maiden hallituksia parempien rahoitusehtojen aikaansaamiseksi, ovat tietoista valehtelua. Näin hallitusrintama yrittää luoda mielikuvaa, että kyllä me teimme kaikkemme, mutta muut mokasivat ja yrittivät vedättää.

Teksti: Matti Putkonen
Kuva: Matti Matikainen