

Mika Kylmämäki
Stubb tuomitsi kyselytunnilla perussuomalaisiin kohdistuneen ilkivallan
Anarkistien väkivalta ja vahingonteot nousivat ensimmäisenä asiana esille eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Mika Raatikainen viittaisi Helsingin piiritoimiston ikkunoiden särkemiseen, joka tapahtui äskettäin jo toiseen kertaan. Asia on ajankohtainen myös lauantaisen itsenäisyyspäivän vuoksi.
– Valitettavasti pieni ryhmä ihmisiä ei ymmärrä vapauden tuomaa vastuuta ja elää niiden sääntöjen mukaan, jotka vapailla vaaleilla valittu eduskunta on luonut. Ensin on uhottu ja sitten tuhottu ja näyttää, että näiden pikkuanarkistien puuhailut jatkuvat edelleen, Raatikainen aloitti.
– Joitakin aikoja sitten rikottiin perussuomalaisten Helsingin piiritoimiston ikkunat jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä ilmeisesti ajatuksena estää laillinen toiminta näissä tiloissa. Mihin toimiin valtiovalta aikoo ryhtyä turvatakseen kansalaisjärjestöjen, poliittisten puolueiden demokraattisen ja perustuslaillisen toiminnan ilman, että vasemmistoanarkistit tai muut vastaavat laittomin keinoin häiritsevät toimintaa, Raatikainen kysyi.
Räsänen tuomitsi ikkunoiden kivityksen
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) tuomitsi puoluetoimiston ikkunoiden rikkomisen ja toivoi poliisin selvittävän rikoksen huolellisesti, jotta syylliset saadaan vastuuseen teoistaan.
– Poliisin tehtävänä on seurata ryhmiä, jotka voivat saada tämän tyyppistä vahinkoa aikaan. Mainitsitte anarkistiryhmät ja suojelupoliisi tekee työtä, jossa seurataan sellaisia henkilöitä ja ryhmiä, jotka voivat olla demokratiaa ja valtiollisia elimiä uhkaamassa. Myös poliisilla on tehtävänsä paikallisesta turvallisuudesta huolehtimisessa, Räsänen vastasi.
Onko linnan juhliin varauduttu?
Raatikainen arveli kaikkien muistavan kepakoilla aseistautuneet ja muovinaamareidensa taakse piiloutuneet ryhmät, jotka viime itsenäisyyspäivänä Tampereella luulivat maailman paranevan hevosia hakkaamalla ja poliisin kanssa painimalla.
– Jotain samantyyppistä lienee valitettavasti odotettavissa tänäkin vuonna. Maailma ei yllättäen parantunutkaan näiden vähemmän nerokkaiden maailmanpoliittisten tekojen avulla, Raatikainen otaksui.
Ruotsissa isompia mellakoita
– Naapurimaassamme Ruotsissa on ollut useampia mellakoita, joissa autoja on poltettu, ihmisiä pahoinpidelty ja rakennuksia tuhottu ja liikkeitä ryöstetty poliisin katsellessa tapahtumia hieman kauempaa. Onko Suomessa pidetty huolta siitä, että turvallisuusviranomaisillamme on tarvittava varustus ja koulutus mahdollisesti tulevien suurempien mellakoiden varalta, Raatikainen kysyi.
Räsänen sanoi poliisin varautuneen mahdollisiin häiriöihin, hän sanoi käyneensä poliisin kanssa tilannetta läpi viimeksi eilen.
– Suurempia uhkaavia tilanteita ajatellen hallitus teki esityksen, että eduskunta hyväksyisi 2,4 miljoonan euron lisäyksen poliisin varusteisiin ja kalustoon, jotta pystyttäisiin varautumaan ajanmukaisesti vakavampiin uhkiin, myös terrorismiin, Räsänen sanoi.
Soini vetosi Stubbiin
Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) sanoi ilkivallasta olevan lyhyt matka väkivaltaan.
Arvoisa pääministeri, niin Teillä kuin minullakin on kokemusta eurooppalaisesta politiikasta. Emme halua sellaista tilannetta Suomeen, joka osin Euroopassa ja osin Pohjoismaissa vaalikamppailua ryydittää: poliisisaattueet ja turvamiehet. Haluamme avointa yhteistyötä. Että kaikki omista arvoistaan antavat kansalle ohjelman äänestettäväksi, Soini linjasi.
– Vetoan nyt Teihin ja kaikkiin puoluejohtajiin, että kaikki yhdessä tuomitsisimme väkivallan, koska sellaista emme kukaan halua nähdä, että vaalityöhön lähtevät olisivat fyysisesti vaarassa, Soini vetosi.
– Nämä tapaukset ovat herättäneet huolta helsinkiläisessä järjestöväessä. Osa on ajatellut jopa, voivatko he enää kokoontua näissä tiloissa, kun ei tiedä, koska tulee kakkosnelonen tai tiili sisään, Soini kuvasi.
Alexander Stubb (kok.) sanoi olevansa Soinin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Hän tuomitsi vahvasti ilkivallan, jota perussuomalaisten Helsingin piiritoimistossa nähtiin.
– Tuomitsen myös ihmiset, jotka pyhittävät tekonsa päämääränsä edessä ja antavat palaa ihan täysiä. Sellaisessa yhteiskunnassa emme halua Suomessa elää, Stubb sanoi.
– Kiitän Teitä pääministeri tästä, Soini sanoi lopuksi.
Kettunen: särkeminen oire turvattomuudesta
Pentti Kettunen (ps.) arveli ikkunoiden särkemisen olevan oire jostain laajemmasta.
– Tuolla perukoilla ihmiset tuntevat turvattomuutta, kun poliisin voimavaroja on heikennytty, poliisin rahoja on pienennetty, lakkautettu liikkuva poliisi ja tämä on johtanut siihen, että saattaa tapahtua vielä ikävämpiä asioita. Olisiko nyt aika vihdoinkin sisäiseenkin turvallisuuteen lisätä huomiota ja lisätä poliisien voimavaroja niin, että he pystyisivät suojaamaan kansalaisten turvallisuuden kaikissa tilanteissa, Kettunen kysyi.
Räsänen: poliisien määrä jopa kasvanut
Räsänen vastasi, että poliisin rahoja ei ole pienennetyt. Jo 2012 lisättiin 30 miljoonaa euroa ja torjuttiin leikkaukset. Poliisien määrä kasvaa hiukan: tänä vuonna se on 7450 ja ensi vuonna se nousee 7500:n yli.
– Tällä vaalikaudella vaikeasta tilanteesta huolimatta poliisien määrä ja toimintakyky on pystytty turvaamaan, Räsänen sanoi.
Painopiste on siirretty sisäiseen turvallisuuteen, mutta seuraavat vuodet tulevat olemaan vaikeita, Räsänen ennakoi.
Kuva: Kiakkovieraiden mielenosoituskulkue Tampereella 6. joulukuuta 2013.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ilkivalta Anarkismi Päivi Räsänen Alexander Stubb Mika Raatikainen Väkivalta Poliisi Pentti Kettunen Timo Soini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas kehotti heittämään itsenäisyysjuhlissa polttopullon

Perussuomalaisten Hämeentien toimiston ikkuna taas rikki
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää