LEHTIKUVA
Suomi elää metsästä, ja metsäteollisuus on osa Suomen omavaraisuutta sekä mittava tulonlähde. Metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2023 12 miljardia euroa eli 16 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii, että Suomen metsiä on hoidettava niiden ansaitsemalla arvostuksella.
– On äärimmäisen tärkeää, että metsän ja metsäalan tunnettavuus lisääntyy perusopetuksesta lähtien, jotta metsäalan työvoimapulaan pystytään vastaamaan. Oppimisen metsästä tulee olla opetussuunnitelmissamme ja koulujen arjessa aina varhaislapsuudesta toiselle asteelle saakka, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Metsäala tarvitsee monipuolisia osaajia. Osaajat luovat metsäalan, yritysten ja yhteisöjen menestyksen sekä samalla kaivertavat arvokkaan metsäteollisuuden suunnan. Yhtä tärkeää kuin nuorten sitoutuminen metsäalaan on Strandmanin mielestä myös jo koulutettujen metsäalan ammattilaisten pysyvyys työssään.
– Työnantajan rooli, johtajuus ja kyky huolehtia työolosuhteista, -välineistä ja työhön perehdytyksestä on välttämätöntä. Suomi on aikanaan noussut metsäteollisuuden avulla, ja tämä voimavara ei ole katoamassa mihinkään. Metsä on meidän vihreää kultaamme, ja sitä kuuluu vaalia sekä hyödyntää.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
