Lukeminen on yksi kasvun ja oppimisen kulmakivi. Ilman merkittävää lukutaitoa ei modernissa yhteiskunnassa pärjää. Lukeminen kehittää lapsen ja nuoren kielen ymmärtämistä ja soveltamista. Kirjat ja tarinat kehittävät lapsen kykyä käsitellä tunteita ja kohdata erilaisia näkökulmia. Kansanedustaja Jaana Strandman pitää luku- ja kirjoitustaitoja avaimena kaikkeen muuhun oppimiseen.
– Kouluissa perusopetuksessa opettajan tärkeä tehtävä on herättää oppijoissa lukuintoa ja ohjata lukustrategioiden aktiivista käyttöä ja ymmärtämistä. Lukemisaktiivisuuden ja lukemisen harrastamisen on todettu liittyvän hyvään lukutaitoon. Siksi kirjaston säännöllisen käytön opettelu on keskeisessä asemassa. Opettajan ja vanhempien esimerkki on lukuharrastuksessa myös tärkeää, erityisesti ääneen lukeminen. Perheissä, joissa lukeminen kuuluu arkipäivään ja kirjastoa käytetään säännöllisesti, lapset saavat mallin lukemisen harrastamiseen, Strandman kertoo.
Heikko lukutaito korreloi huonompien Pisa-tulosten kanssa
Tutkimusten mukaan lukemisella on useita positiivisia yhteyksiä aivojen toimintaan. Lukeminen parantaa työmuistia ja keskittymistä, lisää sanavarastoa, alentaa stressitasoa ja rikastaa sanavarastoa. Lisäksi lukeminen kehittää emootioiden tunnistamista ja sanallistamista sekä empatiakykyä. Ilman näiden kahden kriittisen taidon hallintaa on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, sisäistää muuta oppimista.
Tutkimukset osoittavat, että heikko lukutaito korreloi huonompien Pisa-tulosten kanssa. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus kasvoi Suomessa noin 13,5 %:sta (2018) noin 25 %:iin (2022, EU-arvio). Lukutaidon keskiarvo laski 520 pisteestä (2018) 490 pisteeseen (2022).
Luetun ymmärtäminen on elintärkeä taito
– Haluan erityisesti kiinnitettävän huomiota luetun ymmärtämiseen. Se on elintärkeä taito ja vaatii toteutuakseen lukemisen perustaitojen hallitsemisen. Tällä taidolla on myös työelämässä ja henkilökohtaisen kehityksen näkökulmasta merkitystä. Hyvä lukutaito auttaa omaksumaan uutta tietoa, analysoimaan monimutkaisia asioita ja tekemään parempia päätöksiä arjessa. Kirjoittamaan oppii lukemalla. Tämän vuoksi nämä kaksi taitoa ovat äärimmäisen tärkeitä meidän jokaisen elämässä, Strandman painottaa.
Hallitus on tehnyt mittavia panostuksia myös tänä vuonna perustaitojen, kuten lukutaidon, kehitykseen. Hallitus lisää myös oppituntien lukumäärää. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärä lisääntyy lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen osalta. Vuosiluokille 1–2 lisätään kaksi viikkotuntia suomen tai ruotsin kielen lukemisen ja kirjoittamiseen. Myös oppimisen tukeen hallitus on tehnyt merkittävät satsaukset. Näihin uudistuksiin kohdistetaan kuntiin ja kouluihin 200 miljoonaa euroa vuoden 2025 aikana.