

LEHTIKUVA
STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla
Ministeriksi palanneen, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivän Annika Saarikon mukaan kansalaisjärjestöille etsitään rahoitusta muualta valtion budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velaksi. Saarikon mukaan ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen.
Veikkauksen edunsaajat, eli useat kansalaisjärjestöt, ovat havahtuneet siihen ikävään tosiasiaan, että niiden ensi vuoden rahoitus on uhattuna: Veikkauksen tuotot ovat kutistumassa, sillä koronaepidemia sulki keväällä pelikoneet ja -salit ja useita tapahtumia peruttiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia erilaisille kansalaisjärjestöille. Avustuksia voivat hakea ja saada yleishyödylliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
STEA:n tänä vuonna jakama kokonaissumma on 385 miljoonaa, mutta ensi vuonna rahat ovat vähentymässä. Järjestöille ongelma on todellinen, sillä käytännössä useiden Veikkauksen edunsaajien toiminta on täysin avustuksista riippuvaista.
Järjestöjen ei tarvitse sopeutua taloustilanteeseen
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään palannut, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Annika Saarikko on väläyttänyt järjestöjen toiminnan rahoituksen maksamista veronmaksajien piikkiin, jolloin järjestöjen ei tarvitsisi sopeutua koronan vuoksi huonontuneeseen taloustilanteeseen.
Saarikko arvioi aiemmin STT:lle, että järjestöjen rahoitusvaje ensi vuodelle olisi 140 miljoonaa euroa. Saarikko kertoi lähtevänsä siitä, että aukko tilkitään keinolla millä hyvänsä.
Rahoitusvajetta on tarkoitus tilkitä syyskuun budjettiriihessä. Saarikon mukaan 140 miljoonaa on Veikkauksen tämänhetkiseen arvioon perustuva luku, mutta summa voi olla suurempikin. Saarikon mukaan järjestöille etsitään rahoitusta muualta budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velkarahalla.
– Ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen, Saarikko toteaa.
Erikoinen linjaus synkän työmarkkinasyksyn alussa
Saarikon linjaus järjestöjen pelastamisesta veronmaksajien piikkiin on erikoinen synkän työmarkkinasyksyn alussa.
Keskiviikkona UPM ilmoitti Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, ja päätös uhkaa jopa 450 työpaikkaa. Keskiviikkona myös makeisvalmistaja Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Lappeenrannan ja Karkkilan tehtaissa.
Aiemmin tällä viikolla Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
Markkinatalouden ulkopuolella toimivien järjestöjen ei Saarikon mukaan siis tarvitsisi välittää talouden suhdanteiden vaihteluista.
Edunsaajien vastarinta alkoi heti
Veikkauksen edunsaajat ovat luonnollisesti ryhtyneet pitämään ääntä kurjasta kohtalostaan. Pohjois-Savon liikunnan toiminnanjohtaja Risto Kovanen esittää Ylen haastattelussa, että järjestöjen rahoitusvirta voisi olla monikanavaisempi.
– Esimerkiksi erilaiset tulonsiirrot voisivat olla vaihtoehto. Eihän voi olla niin, että jos suomalaiset pelaavat vähemmän, niin se tarkoittaa automaattisesti huonompia olosuhteita ja toimintaedellytyksiä järjestöille, Kovanen sanoo.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka puolestaan kirjoittaa blogissa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusongelma tulisi ratkaista tulevina vuosina pitkäjänteisesti.
– En hyväksy sitä, että nyt leikataan järjestöjen tekemästä sosiaali- ja terveystyön turvaverkon paikkaustyöstä, Vainikka sanoo ja ilmoittaa samalla ettei hyväksy ”lyhyitä paniikissa tehtyjä leikkausratkaisuja”.
Maahanmuuttoon ja monikulttuuriin miljoonia
STEA-tukien piirissä on useita keskenään varsin erityyppisiä edunsaajia. Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestölle helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot vuositasolla.
Tänä vuonna maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Myös Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnetut kaarnavenemiehet Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA-rahaa yhteensä 1 043 189 euroa. Rantalan ja Milonoffin hankkeiden saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Julkisen tuen turvin järjestöt pystyvätkin maksamaan työntekijöilleen korkeita palkkoja, ja moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – esimerkiksi Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin tulot ovat lähes 20 000 euroa kuussa.
Irti Huumeista ry:n nimi saattaa johtaa harhaan, sillä järjestönsä rahoituksesta huolestunut toiminnanjohtaja Vainikka avoimesti lobbaa julkisten huumeidenkäyttöhuoneiden puolesta. Tänä vuonna STEA jakoi useille huumeidenkäytön vapauttamista vaativille kansalaisjärjestöille yli kymmenen miljoonaa euroa.
Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle STEA-avustusta, koska STEA on jättänyt avustuksen myöntämättä jo useana vuotena peräkkäin. STEAn mukaan yhdistyksellä on jo liikaa rahaa, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi aiemmin Suomen Uutisille.
STEA-tukea saavilta järjestöiltä vaaditaan vuosittain raportointia siitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan. Käytännössä tuloksellisuuden seuraaminen on vähäistä. Suomen Uutiset on myös kertonut järjestöjen toiminnan epäselvyyksistä.
Toiminta ja tulokset pitäisi selvittää tarkemmin
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ei suoraan lämpene Saarikon esitykselle tukea järjestöjä verovaroista. Rantasen mukaan järjestöille kanavoitavia avustuksia tulisi tässä tilanteessa tarkastella uudestaan.
– Pitäisi selvittää ja käydä tarkemmin läpi, mitä rahaa menee, kenelle ja mitä rahalla on saatu aikaan. Hyvin usein puhutaan kolmannesta sektorista siinä mielessä, että toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön tai jäsenyyteen. Tänä päivänä kolmannen sektorin toiminta on kuitenkin käytännössä jo lähes osa julkista sektoria.
Rantanen sanoo, että erityisesti tulisi selvittää jokaisen Veikkauksen edunsaajan toiminnan yleishyödyllisyyttä.
– Tekevätkö kaikki järjestöt jotain sellaista, mikä kuuluisi julkiselle sektorille, mutta puuttuu sieltä? Asioita voidaan toki tehdä myös yksityisesti tai ostopalveluina kolmannelta sektorilta, mutta järjestöjen avustus veronmaksajien rahoista voi olla kyseenalaista, Rantanen sanoo.
Hän toteaa, että varojen käyttöä pitäisi seurata huomattavasti tarkemmin kuin nyt tehdään.
– Suomi on täynnä erilaisia hankkeita ja projekteja, mutta harvemmin saadaan kuulla, mitä tosiasiassa on saatu aikaan. Voitaisiinko STEA-rahoja käyttää tehokkaammin niin, että saataisiin enemmän aikaiseksi konkreettisia palveluja ja hyvinvointia kansalaisille? Rantanen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miljoonat Irti huumeista ry kansalaisjärjestöt veronkiristykset Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry avustukset julkinen raha STEA Startup Refugees Tuomas Milonoff Riku Rantala Annika Saarikko Monikulttuuri Mari Rantanen velka perussuomalaiset hallitus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – “Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

Huumeidenkäytön vapauttamista lobbaaville järjestöille jaettiin yli kymmenen miljoonaa veikkausvoittovaroja

Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Ronkainen kysyy valtiolta rahaa terveydenhuollon koronatestaukseen
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää