Varapresidenttiehdokas J.D. Vancen vierailu Springfieldissa herätti keskustelua ja kiinnostusta. / LEHTIKUVA
Kissoja syövistä haitilaisista puhumalla Trump onnistui varmistamaan, että maahanmuutto nousi Yhdysvaltain presidentinvaalien tärkeimmäksi puheenaiheeksi. Huhut lemmikkien katoamisesta eivät kuitenkaan ole läheskään pahin ongelma, jonka haitilaisten tulva on ohiolaisessa pikkukaupungissa aiheuttanut. Ainakin kaksi paikallista asukasta on menettänyt henkensä haitilaisten aiheuttamissa auto-onnettomuuksissa.
Pari viikkoa sitten varapresidenttiehdokas J. D. Vance otti esille haitilaisten massasiirtolaisuuden Springfieldin kaupungissa aiheuttamat ongelmat. Osana somepäivitystään hän kirjoitti, että “raporttien mukaan ihmisten lemmikkieläimiä on syöty”.
Pari päivää myöhemmin Donald Trump nosti kissan pöydälle vaaliväittelyssään Kamala Harrisin kanssa toistamalla väitteen lemmikkien syömisestä. Tämän jälkeen ohiolainen pikkukaupunki nousi Yhdysvaltain presidentinvaalien polttopisteeksi.
Springfieldin kaupungin hallintojohtaja ja pormestari vastasivat huhuihin sanomalla, että lemmikkien vahingoittamisesta ei ole ollut “uskottavia raportteja”. Kaupungin poliisi ilmoitti, että kadonneista tai syödyksi tulleista lemmikeistä ei ole tehty poliisille ilmoituksia.
Sittemmin on käynyt ilmi, että poliisille on ilmoitettu neljästä haitilaisesta kävelemässä kadulla kullakin hanhi kainalossaan. Myös kadonneesta kissasta on tehty ainakin yksi ilmoitus poliisille. Nainen epäili haitilaisten naapureiden teurastaneen hänen kissansa. Tässä tapauksessa naisen takapihalta löytynyt epämääräinen lihamöykky ei riittänyt poliisille todisteeksi siitä, että kissalle olisi tapahtunut jotain.
Varmaa on ainakin se, että huhut kissoja syövistä haitilaisista ovat olleet liikkeellä Springfieldissä ainakin jo puolen vuoden ajan ja väitteitä lemmikkien katoamisesta on otettu esille useissa kaupunginhallituksen kokouksissa.
Olivat huhut totta tai eivät, ne kertovat joka tapauksessa siitä, että haitilaisten massamuutto pikkukaupunkiin on aiheuttanut valtavia ongelmia.
Vielä neljä vuotta sitten Springfieldin asukasluku oli alle 60 000. Sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut jopa 20 000 haitilaista.
Kukaan ei tunnu tietävän miksi juuri Springfieldiin on kertynyt niin paljon haitilaisia. Republikaanien teoria on, että Bidenin ja Harrisin hallinto haluaa “rangaista” Trumpin äänestäjiä dumppaamalla siirtolaisia heidän rauhallisiin pikkukaupunkeihinsa. Pitkällä tähtäimellä demokraattien tavoitteena on antaa siirtolaisille kansalaisuus, jotta nämä voisivat äänestää demokraatteja.
Haiti on kaaokseen ajautunut yhteiskunta, jossa jengit ovat ottaneet vallan. Siksi niin monet haitilaiset ovat tulleet Yhdysvaltoihin hakemaan turvapaikkaa haitilaisten aiheuttamalta sekasorrolta. Osalle heistä presidentti Joe Bidenin hallinto on myöntänyt tilapäistä suojelua, joten he ovat maassa laillisesti.
Springfieldin alueen yritykset ovat iloinneet saadessaan haitilaisista matalapalkkatyövoimaa sellaisiin töihin, jotka eivät enää oikein ole kelvanneet amerikkalaisille. Myös vuokranantajat ovat tervehtineet haitilaisia ilolla.
Tavallisten amerikkalaisten näkökulmasta haitilaisten tulva on tarkoittanut sitä, että heidän on vaikeampi löytää työtä tai asuntoa. Vuokrat ovat nousseet. Myös autovakuutusten hinnat ovat nousseet Springfieldissä, koska haitilaiset ajavat holtittomasti ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia.
Varapresidenttiehdokas Vance – joka edustaa senaatissa Ohion osavaltiota – on jo pitkään yrittänyt kääntää keskustelun kissoista paljon vakavampiin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat pulassa, kun kaupunkiin on lyhyessä ajassa tullut 20 000 uutta asukasta, jotka eivät puhu kunnolla englantia mutta tarvitsevat paljon tukea.
Jopa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja myöntää, että kissapuheillaan “Trump onnistui pakottamaan viranomaisetkin kiinnittämään huomiota yhteisön haitilaisongelmaan”.
Ainakin kaksi paikallista asukasta on menettänyt henkensä haitilaisten aiheuttamissa auto-onnettomuuksissa. Vuosi sitten elokuussa koulujen alkamispäivänä haitilaismies törmäsi autollaan koulubussiin aiheuttaen 11-vuotiaan pojan kuoleman ja yli kahdenkymmenen lapsen loukkaantumisen.
Vastaantulijan kaistalle ajautuneella haitilaisella ei ollut Yhdysvalloissa voimassa olevaa ajokorttia. Hän oli ollut maassa vuoden verran.
Eräs nainen tuli äskettäin Springfieldin kaupunginhallituksen kokoukseen kertomaan anopistaan, joka sai surmansa haitilaisen aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa joulukuussa.
– Kaikki puhuvat kissoista ja ankoista, mutta minä haluaisin puhua itselleni tärkeästä ihmisestä: anopistani.
Nainen kertoi 70-vuotiaan anoppinsa olleen viemässä roskia tien varrella olevaan roskalaatikkoon, kun haitilaisen kuljettama auto ajoi hänen päälleen. Vanhus menetti henkensä. Naisen mukaan ajoneuvon kuljettaja ei ole saanut tapauksesta mitään rangaistusta, ei edes maksamatta olleesta ajoneuvoverosta.
Nainen kertoi myös käyneensä itse Haitilla neljätoista vuotta sitten ja tuntevansa empatiaa köyhistä ja vaarallisista oloista pois pyrkiviä haitilaisia kohtaan. Mutta nyt haitilaisten tulo Springfieldiin on tehnyt hänen omasta kotikaupungistaan vaarallisen paikan.
– Kuten turvallista asuinpaikkaa etsineet haitilaiset, minäkin huomaan nyt olevani samassa tilanteessa. Harkitsen lähteväni tästä kaupungista löytääkseni turvallisen paikan, jossa voin kasvattaa lapseni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Toistuvien murhayritysten jälkeenkin rauhallisena ja hyväntuulisena pysynyt Donald Trump vieraili keskusteluohjelmassa kertomassa tunnelmistaan. Trumpin mukaan golf on vaarallinen laji, ja erityisen vaarallista on olla presidentti, joka haluaa saada aikaan jotakin tärkeää, koska silloin joku yrittää ampua sinut. Samaan aikaan media jatkaa Trumpiin kohdistuvaa vihapuhettaan.
Donald Trump on joutunut jo toisen salamurhayrityksen kohteeksi parin kuukauden sisällä. Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, ovatko Trumpin turvatoimet riittävällä tasolla. Media ja vastapuoli ovat toistuvista murhayrityksistä huolimatta jatkaneet Trumpin demonisointia.
Nyt se vihdoinkin toteutui: Kamala Harris ja Donald Trump kohtasivat toisensa kasvokkain ensimmäistä kertaa elämässään. Philadelphiassa ilman yleisöä pidetty suuri vaaliväittely tulee jäämään ehdokkaiden ainoaksi kohtaamiseksi. Väittelyn aiheita olivat muun muassa talous, abortti, maahanmuutto, terveydenhuolto, sodat ja ilmastonmuutos.
Kamala Harris suostui vihdoin antamaan haastattelun toimittajalle. Varapresidenttiehdokas Tim Walzin kanssa toteutettu yhteishaastattelu oli yllätyksetön. Harris syytti Trumpia inflaatiosta ja talouden huonosta tilasta, vaikka on itse ollut varapresidenttinä viimeiset kolme ja puoli vuotta päättämässä asioista. Walz kieltäytyi kommentoimasta, kun toimittaja otti esille Walzin sotilasurastaan esittämät valheelliset väitteet.
Yhdysvaltain presidentinvaalien riippumaton ehdokas Robert F Kennedy Jr. on ilmoittanut keskeyttävänsä kampanjansa ja siirtyvänsä Donald Trumpin tukijaksi. Hän ilmaisi syvän pettymyksensä demokraattipuolueeseen, jonka ehdokkaina Kennedyn klaanin jäsenet ovat perinteisesti olleet.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Viikon suosituimmat
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Lue lisää
