Varapresidenttiehdokas J.D. Vancen vierailu Springfieldissa herätti keskustelua ja kiinnostusta. / LEHTIKUVA
Kissoja syövistä haitilaisista puhumalla Trump onnistui varmistamaan, että maahanmuutto nousi Yhdysvaltain presidentinvaalien tärkeimmäksi puheenaiheeksi. Huhut lemmikkien katoamisesta eivät kuitenkaan ole läheskään pahin ongelma, jonka haitilaisten tulva on ohiolaisessa pikkukaupungissa aiheuttanut. Ainakin kaksi paikallista asukasta on menettänyt henkensä haitilaisten aiheuttamissa auto-onnettomuuksissa.
Pari viikkoa sitten varapresidenttiehdokas J. D. Vance otti esille haitilaisten massasiirtolaisuuden Springfieldin kaupungissa aiheuttamat ongelmat. Osana somepäivitystään hän kirjoitti, että “raporttien mukaan ihmisten lemmikkieläimiä on syöty”.
Pari päivää myöhemmin Donald Trump nosti kissan pöydälle vaaliväittelyssään Kamala Harrisin kanssa toistamalla väitteen lemmikkien syömisestä. Tämän jälkeen ohiolainen pikkukaupunki nousi Yhdysvaltain presidentinvaalien polttopisteeksi.
Springfieldin kaupungin hallintojohtaja ja pormestari vastasivat huhuihin sanomalla, että lemmikkien vahingoittamisesta ei ole ollut “uskottavia raportteja”. Kaupungin poliisi ilmoitti, että kadonneista tai syödyksi tulleista lemmikeistä ei ole tehty poliisille ilmoituksia.
Sittemmin on käynyt ilmi, että poliisille on ilmoitettu neljästä haitilaisesta kävelemässä kadulla kullakin hanhi kainalossaan. Myös kadonneesta kissasta on tehty ainakin yksi ilmoitus poliisille. Nainen epäili haitilaisten naapureiden teurastaneen hänen kissansa. Tässä tapauksessa naisen takapihalta löytynyt epämääräinen lihamöykky ei riittänyt poliisille todisteeksi siitä, että kissalle olisi tapahtunut jotain.
Varmaa on ainakin se, että huhut kissoja syövistä haitilaisista ovat olleet liikkeellä Springfieldissä ainakin jo puolen vuoden ajan ja väitteitä lemmikkien katoamisesta on otettu esille useissa kaupunginhallituksen kokouksissa.
Olivat huhut totta tai eivät, ne kertovat joka tapauksessa siitä, että haitilaisten massamuutto pikkukaupunkiin on aiheuttanut valtavia ongelmia.
Vielä neljä vuotta sitten Springfieldin asukasluku oli alle 60 000. Sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut jopa 20 000 haitilaista.
Kukaan ei tunnu tietävän miksi juuri Springfieldiin on kertynyt niin paljon haitilaisia. Republikaanien teoria on, että Bidenin ja Harrisin hallinto haluaa “rangaista” Trumpin äänestäjiä dumppaamalla siirtolaisia heidän rauhallisiin pikkukaupunkeihinsa. Pitkällä tähtäimellä demokraattien tavoitteena on antaa siirtolaisille kansalaisuus, jotta nämä voisivat äänestää demokraatteja.
Haiti on kaaokseen ajautunut yhteiskunta, jossa jengit ovat ottaneet vallan. Siksi niin monet haitilaiset ovat tulleet Yhdysvaltoihin hakemaan turvapaikkaa haitilaisten aiheuttamalta sekasorrolta. Osalle heistä presidentti Joe Bidenin hallinto on myöntänyt tilapäistä suojelua, joten he ovat maassa laillisesti.
Springfieldin alueen yritykset ovat iloinneet saadessaan haitilaisista matalapalkkatyövoimaa sellaisiin töihin, jotka eivät enää oikein ole kelvanneet amerikkalaisille. Myös vuokranantajat ovat tervehtineet haitilaisia ilolla.
Tavallisten amerikkalaisten näkökulmasta haitilaisten tulva on tarkoittanut sitä, että heidän on vaikeampi löytää työtä tai asuntoa. Vuokrat ovat nousseet. Myös autovakuutusten hinnat ovat nousseet Springfieldissä, koska haitilaiset ajavat holtittomasti ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia.
Varapresidenttiehdokas Vance – joka edustaa senaatissa Ohion osavaltiota – on jo pitkään yrittänyt kääntää keskustelun kissoista paljon vakavampiin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat pulassa, kun kaupunkiin on lyhyessä ajassa tullut 20 000 uutta asukasta, jotka eivät puhu kunnolla englantia mutta tarvitsevat paljon tukea.
Jopa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja myöntää, että kissapuheillaan “Trump onnistui pakottamaan viranomaisetkin kiinnittämään huomiota yhteisön haitilaisongelmaan”.
Ainakin kaksi paikallista asukasta on menettänyt henkensä haitilaisten aiheuttamissa auto-onnettomuuksissa. Vuosi sitten elokuussa koulujen alkamispäivänä haitilaismies törmäsi autollaan koulubussiin aiheuttaen 11-vuotiaan pojan kuoleman ja yli kahdenkymmenen lapsen loukkaantumisen.
Vastaantulijan kaistalle ajautuneella haitilaisella ei ollut Yhdysvalloissa voimassa olevaa ajokorttia. Hän oli ollut maassa vuoden verran.
Eräs nainen tuli äskettäin Springfieldin kaupunginhallituksen kokoukseen kertomaan anopistaan, joka sai surmansa haitilaisen aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa joulukuussa.
– Kaikki puhuvat kissoista ja ankoista, mutta minä haluaisin puhua itselleni tärkeästä ihmisestä: anopistani.
Nainen kertoi 70-vuotiaan anoppinsa olleen viemässä roskia tien varrella olevaan roskalaatikkoon, kun haitilaisen kuljettama auto ajoi hänen päälleen. Vanhus menetti henkensä. Naisen mukaan ajoneuvon kuljettaja ei ole saanut tapauksesta mitään rangaistusta, ei edes maksamatta olleesta ajoneuvoverosta.
Nainen kertoi myös käyneensä itse Haitilla neljätoista vuotta sitten ja tuntevansa empatiaa köyhistä ja vaarallisista oloista pois pyrkiviä haitilaisia kohtaan. Mutta nyt haitilaisten tulo Springfieldiin on tehnyt hänen omasta kotikaupungistaan vaarallisen paikan.
– Kuten turvallista asuinpaikkaa etsineet haitilaiset, minäkin huomaan nyt olevani samassa tilanteessa. Harkitsen lähteväni tästä kaupungista löytääkseni turvallisen paikan, jossa voin kasvattaa lapseni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Toistuvien murhayritysten jälkeenkin rauhallisena ja hyväntuulisena pysynyt Donald Trump vieraili keskusteluohjelmassa kertomassa tunnelmistaan. Trumpin mukaan golf on vaarallinen laji, ja erityisen vaarallista on olla presidentti, joka haluaa saada aikaan jotakin tärkeää, koska silloin joku yrittää ampua sinut. Samaan aikaan media jatkaa Trumpiin kohdistuvaa vihapuhettaan.
Donald Trump on joutunut jo toisen salamurhayrityksen kohteeksi parin kuukauden sisällä. Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, ovatko Trumpin turvatoimet riittävällä tasolla. Media ja vastapuoli ovat toistuvista murhayrityksistä huolimatta jatkaneet Trumpin demonisointia.
Nyt se vihdoinkin toteutui: Kamala Harris ja Donald Trump kohtasivat toisensa kasvokkain ensimmäistä kertaa elämässään. Philadelphiassa ilman yleisöä pidetty suuri vaaliväittely tulee jäämään ehdokkaiden ainoaksi kohtaamiseksi. Väittelyn aiheita olivat muun muassa talous, abortti, maahanmuutto, terveydenhuolto, sodat ja ilmastonmuutos.
Kamala Harris suostui vihdoin antamaan haastattelun toimittajalle. Varapresidenttiehdokas Tim Walzin kanssa toteutettu yhteishaastattelu oli yllätyksetön. Harris syytti Trumpia inflaatiosta ja talouden huonosta tilasta, vaikka on itse ollut varapresidenttinä viimeiset kolme ja puoli vuotta päättämässä asioista. Walz kieltäytyi kommentoimasta, kun toimittaja otti esille Walzin sotilasurastaan esittämät valheelliset väitteet.
Yhdysvaltain presidentinvaalien riippumaton ehdokas Robert F Kennedy Jr. on ilmoittanut keskeyttävänsä kampanjansa ja siirtyvänsä Donald Trumpin tukijaksi. Hän ilmaisi syvän pettymyksensä demokraattipuolueeseen, jonka ehdokkaina Kennedyn klaanin jäsenet ovat perinteisesti olleet.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
