lehtikuva Matti Björkman
Finanssikriisit jatkuvat varmasti, ehkä nykyistä pahempina. Näin arvioi valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä, entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö. Tämä johtuu siitä, että tarpeeksi syvällisiä uudistuksia ei ole tulossa. Finanssialan lobbausvoima on liian suuri poliitikoille.
Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa puhunut Koskenkylä kertoi finanssikriisin syiksi muun muassa kokonaisveroasteen jatkuvan nousun 1960-luvulta lähtien ja samanaikaisen julkisen velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteesen. Tämä kehitys on nähtävissä erityisesti vanhoissa teollisuusmaissa. Monissa kriisimaissa on lisäksi ylisuuri, reaalitaloudesta irtaantunut finanssisektori.
Koskenkylä toteaa, että raha- ja finanssipolitiikka on epäonnistunut. Nousukausina se on ollut jatkuvasti liian löysää, mikä on synnyttänyt kuplia.
– Puutteet johtuvat poliittisen järjestelmän heikkoudesta estää ja vaimentaa kriisejä sekä kuplia. Euroalueen erityinen ongelma on se, että euroalue loi liian alhaisella korolla vaarallista turvallisuuden tunnetta, Koskenkylä arvioi.
Koskenkylän mukaan sääntelyä ja valvontaa on liikaa. Nyt pitäisi keskityttävä olennaiseen. Jatkuva keskuspankkien ja valtioiden ns. bail-out-politiikka on tuhonnut markkinakurin toiminnan. Keskuspankkien itsenäisyys on Koskenkylän mukaan osin harhaa. Keskuspankkien itsenäisyys olisi tehokas keino ehkäistä ylivelkaantumista ja kuplia.
Koskenkylä toteaa yhteenvedossaan, että nykyisellä valtioiden ja keskuspankkien bail-out-politiikalla pahennetaan tilannetta, ja moraalikato kasvaa. Ratkaisevaa suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä.
– Finanssialan voima on liian suuri poliittiselle järjestelmälle. Kapitalismi ilman konkursseja on kuin Raamattu ilman syntiä, Koskenkylä huomauttaa.
Koskenkylä esitelmöi lauantaina 20.4.2013 Arbiksessa Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa 300 kuulijalle aiheenaan “Puheista tekoihin, miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?”
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
