Finanssikriisit jatkuvat varmasti, ehkä nykyistä pahempina. Näin arvioi valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä, entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö. Tämä johtuu siitä, että tarpeeksi syvällisiä uudistuksia ei ole tulossa. Finanssialan lobbausvoima on liian suuri poliitikoille.
Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa puhunut Koskenkylä kertoi finanssikriisin syiksi muun muassa kokonaisveroasteen jatkuvan nousun 1960-luvulta lähtien ja samanaikaisen julkisen velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteesen. Tämä kehitys on nähtävissä erityisesti vanhoissa teollisuusmaissa. Monissa kriisimaissa on lisäksi ylisuuri, reaalitaloudesta irtaantunut finanssisektori.
Koskenkylä toteaa, että raha- ja finanssipolitiikka on epäonnistunut. Nousukausina se on ollut jatkuvasti liian löysää, mikä on synnyttänyt kuplia.
– Puutteet johtuvat poliittisen järjestelmän heikkoudesta estää ja vaimentaa kriisejä sekä kuplia. Euroalueen erityinen ongelma on se, että euroalue loi liian alhaisella korolla vaarallista turvallisuuden tunnetta, Koskenkylä arvioi.
Koskenkylän mukaan sääntelyä ja valvontaa on liikaa. Nyt pitäisi keskityttävä olennaiseen. Jatkuva keskuspankkien ja valtioiden ns. bail-out-politiikka on tuhonnut markkinakurin toiminnan. Keskuspankkien itsenäisyys on Koskenkylän mukaan osin harhaa. Keskuspankkien itsenäisyys olisi tehokas keino ehkäistä ylivelkaantumista ja kuplia.
Koskenkylä toteaa yhteenvedossaan, että nykyisellä valtioiden ja keskuspankkien bail-out-politiikalla pahennetaan tilannetta, ja moraalikato kasvaa. Ratkaisevaa suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä.
– Finanssialan voima on liian suuri poliittiselle järjestelmälle. Kapitalismi ilman konkursseja on kuin Raamattu ilman syntiä, Koskenkylä huomauttaa.
Koskenkylä esitelmöi lauantaina 20.4.2013 Arbiksessa Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa 300 kuulijalle aiheenaan “Puheista tekoihin, miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?”
