Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso oli eilen Ylen Perjantai-ohjelman vieraana keskustelemassa suomalaisen hoitotyön tilanteesta ja tulevaisuuden haasteista.
Juusolla on itsellään pitkä käytännön kokemus omaishoitajana toimimisesta.
Kun Juuson äiti sairastui vuonna 2004, hän luopui vakituisesta työstään ja muutti pohjoiseen. Hän toimi äitinsä omaishoitajana 15 vuotta, kunnes äiti siirrettiin hoitolaitokseen.
– Olen tottunut tekemään rohkeita ratkaisuja. Kotiinmuutto sopi minulle siihen elämänvaiheeseen. Se oli iso ratkaisu, joka edellytti pohdintaa.
Omaishoito on raskasta, mutta myös palkitsevaa
Juuson mukaan hän ei kokenut omaishoitajan tehtävää rasittavaksi, vaikka tekikin samalla kokopäivätöitä Ruotsissa.
– Ymmärrän kyllä, jos toiset kokevat sen raskaaksi. Se riippuu siitä, mikä on omaishoidettavan tilanne, eli kuinka paljon hän tarvitsee apua ja tukea. Se on yksilöllistä ja vaihtelee ja siksi myös omaishoitajat kokevat tilanteet eri tavalla.
Aikataulutus oli Juusolle tehtävän haaste, ja samalla vaadittiin työnantajalta joustoa. Ministeri kuitenkin koki omaishoitajan tehtävän myös palkitsevana.
– Palkitsevinta oli varmaan se, että tiesi sen, että pystyy auttamaan.
Kansalliset resurssit käytettävä optimaalisesti
Ministeri Juuso valmistui vuonna 2010 psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, ja hän työskenteli viime vuosikymmenellä hoitajana ennen kuin lähti mukaan politiikkaan.
Juuso muistuttaa, että tilanne alalla ja valtion taloudellinen tilanne on nyt hyvin erilainen kuin neljätoista vuotta sitten.
– Kun tämä hallitus aloitti, meille putosi käsiin hoitajapula ja meille putosi käsiin Suomen taloudellinen tilanne. Tämä on nyt se ongelma, jota nyt yritetään ratkoa. Meidän täytyy kansallisella tasolla huolehtia siitä, että käsissä olevat resurssit käytetään optimaalisella tavalla, jotta mahdollisimman moni kuitenkin saisi hoivaa.
Hallitus pyrkii vahvistamaan valtion taloutta ja työllisyyttä ja vakauttamaan velkasuhteen vuoteen 2027 mennessä. Tehtävä vaatii myös sopeutuksia ja säästöjä.
Juuso myöntää, että sadan miljoonan euron leikkauksiin ei voi olla tyytyväinen.
– Ei kukaan halua leikata yhtään mistään. Ei kukaan hallituksessa halua sitä. Mutta jollakin tavalla tämä julkinen talous on vaan saatava kuriin.
Yksilökeskeisyydestä kohti yhteisöllisyyttä
Ministeri Juuson mukaan Suomella on edessään erilainen ja haastava tulevaisuus. Ministeri haluaa kuitenkin luoda uskoa, että ongelmat saadaan ratkaistua ja hoitajia riittää myös tulevaisuudessa.
– Ehkä tulevaisuudessa arvostetaan enemmän yhteisöllisyyttä ja perhekeskeisyyttä ja vähemmän sitä yksilökeskeisyyttä, mikä nyt on pitkälti vallassa.
Yksilökeskeisyydellä Juuso viittaa ajattelutapaan jossa ensi huolehditaan omasta edusta ja vasta sen jälkeen ajatellaa toisia ihmisiä.
Juusolta kysytään myös, missä asioissa hän itse kokee onnistuvansa ja olevansa hyvä.
– Olen hyvä yhteistyössä ja keskusteluissa, luomassa toivoa ja tulevaisuutta sekä yhteistä tekemistä.
Ministeri arvostaa perheissä tehtävää hoitotyötä
Juuson johtama sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee perhehoitoa koskevan lainsäädännön ja vastaa yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä.
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Tavallisimmin perhehoitoa käytetään lastensuojelun sijaishuoltopaikkana.
Juuso sanoo arvostavansa suuresti perheissä tehtävää hoitotyötä.
– Siinä korostuu työn inhimillinen puoli. Sehän on ihanaa, että on olemassa mahdollisuus myös tällaiseen paikkaan, etenkin, jos kotona on yksinäinen ja turvaton olo.
Perhehoitajien rekrytointeja tarvittaisiin tulevaisuudessa lisää. Juuso herättelee asiassa hyvinvointialueiden päättäjiä.
– Hyvinvointialueilla on tehtävä aktiivista rekrytointityötä ja luoda olosuhteet, että perhehoitajia tulee. Itsekin olen ministerinä puhunut asiasta monessa tilaisuudessa.
