Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sote- ja maakuntauudistuksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 9. toukokuuta 2017. / LEHTIKUVA
Sote-uudistuksen valinnanvapauslait saapuivat eduskuntaan – kermankuorinta estetään tiukoilla säännöillä
Hallituskauden suurin urakka, yhdistetty maakunta- ja sote-uudistus alkaa olla hyvällä mallilla. Tiistaina hallitus toi sote- ja maakuntauudistuksen ja niihin liittyvän valinnanvapausmallin eduskunnan päätettäviksi. Eduskunta keskustelee asiasta heti keskiviikkona TV-kameroiden paahteessa. Sen jälkeen valiokunnat ottavat lait käsittelyynsä.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) iloitsi, että eduskunta pääsee vihdoin käsittelemään isoa sote-lakipakettia ja mm. sen perustuslainmukaisuutta – mihin edellinen yritys kaatui viime vaalikaudella.
– Nyt pääsemme käsittelemään tätä eri valiokunnissa eikä vähiten perustuslakivaliokunnassa sitä, miten tämä uusi järjestelmä turvaa yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset kansalaisille tärkeät peruspalvelut koko maassa, Mattila totesi.
Hän kehuu alueellista valmistelutyötä, missä on käytetty myös avointa alueuudistus.fi –sivustoa, joka on työssä hyvä lisä.
– Toivottavasti valmistelusta on ollut apua – kun päätösvalta siirtyy maakuntiin, sinne siirtyy paljon vastuuta ja valtaa, Mattila sanoi.
Pilotointi alkaa pian. Pian on tietoa, miten palveluketjut toimivat käytännössä. Vielä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta voi lait hyväksyä, Mattila puntaroi.
Sote-lait voimaan vuoden 2019 alussa
Maakuntien väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä heinä-syyskuun aikana. Sote-rahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset tehdään tämän vuoden aikana. Valinnanvapauden pilottihankkeita ryhdytään valmistelemaan tässä kuussa ja ne aloittavat viimeistään heinäkuussa 2018.
Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille tammikuun 2019 alussa. Tuolloin myös valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait tulevat voimaan.
Palveluiden tuottajaan sitoudutaan vuodeksi
Asukkaat saavat oikeuden valita terveyspalveluidensa tuottajan. Voit valita itse haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä – tai kolmannen sektorin ylläpitämiä. Asiakasmaksut ovat kaikille samat.
Asiakas sitoutuu valintaansa vuodeksi. Jos asiakas tarvitsee erikoisempaa palvelua, kuten esimerkiksi fysioterapiaa, hän voi saada käyttöönsä asiakassetelin jolla hän pääsee hoitoon haluamaansa paikkaan. Paljon hoitoa tarvitsevat vammaiset tai ikäihmiset saavat henkilökohtaisen budjetin, joka arvioidaan yksilöllisesti.
Lakipakettia esitelleet ministerit vakuuttivat, että hallitus otti hyvin huomioon maakunnista tulleet lausunnot. Sääntöjä viilattiin esimerkiksi niin, että terveysalan yritykset toimivat erityisen avoimesti ja säännöillä varmistetaan, että maakunnat tietävät, minne raha menee ja minne verot on maksettu.
Suuria yrityksiä valvotaan tiukimmin
Veropakolaisuus esimerkiksi konsernivelkojen avulla aiotaan estää. Valvonta on sitä tiukempaa, mitä suurempi yritys on. Hallitus aikoo myös estää ns. kermankuorinnan, eli sen, että yksityiset terveysyritykset huolisivat vain helppoja ja voittoa tuottavia potilaita.
– Säännöillä ja kannustimilla varmistetaan, että yritysten kannattaa ottaa myös paljon hoitoa vaativia vaikeitakin potilaita. Yksikään terveysasema ei voi laittaa portsaria ovelle, peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti.
7-kohtainen lista yritysten valaisuun
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoo, että suuria yrityksiä valvotaan seitsenkohtaisen yksityiskohtaisen listan avulla, jolla suuri yritys pakotetaan avaamaan toimintansa ja rakenteensa melko tarkasti. Yli 20 miljardin euron suurkonserni täytyy avata toimintamaittain ja tytäryritysryhmittäin. Täytyy selvittää yrityksen toiminta, kertyneet varat ja niiden sijainti. Näin hankitaan kuva yrityksestä ja siitä, harrastaako se verosuunnittelua.
Ei lepsuilua
Finnwatch oli aikaisemmin päivällä moittinut hallituksen ratkaisua löperöksi. Pöysti kiisti tämän.
– Finnwatchilla oli 13-osainen lista. Meidän seitsenkohtainen listamme on keskitetty. Se pakottaa melko laajasti avaamaan yritystä. Hallitus on kyllä miettinyt asiaa, vaikkakin eri tavalla kuin Finnwatch, Pöysti vakuutti.
Pienet yritykset saavat osuutensa
Hallitus vakuuttaa myös, että pienet yritykset saavat osansa terveysalan markkinoista. Tämä varmistetaan säännöillä. Asiasta on myös väännetty kättä kulisseissa – pienet yritykset olivat tärkeitä etenkin perussuomalaisille.
Rehula sanoi, että säännöissä on annettu yrityksille mahdollisuus muodostaa myös yritysten välisiä verkostoja – olkoon se sitten osuuskunta tai yritysten välinen verkosto.
Pöysti sanoi, että 90 prosenttia yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä. Ne soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi omabudjettipotilaiden hoitoon.
Maakunnat ovat erilaisia ja joissakin maakunnissa saattaa vaihtoehtoisten markkinoiden eli yksityisten yritysten syntyminen kangertaa. Tämä otetaan säännöissä huomioon ja maakunta voi rahoittaa eli houkutella yksityissektoria kasvuun.
Maassa on toiminut aiempia pilottihankkeita ja etenkin Pohjois-Savosta on huomattu, että syrjäseuduillakin voi syntyä uutta yritystoimintaa, vaikka alue näytti etukäteen vaikealta.
Kermankuorinta huoletti PS:ia
Pirkko Mattila sanoi puolueen tavoitteiden onnistuneen ratkaisussa.
– Tämän täytyy olla avointa – eli kermankuorintapykälät on tuotu uudistukseen. Ja nyt on signaaleja siitä, että pieni- ja keskisuuret yritykset ovat saamassa mahdollisuuksia, mikä minusta vahvistaa sitä, että suomalaiset ovat markkinoilla. Siinähän korostuu paikallisosaaminen. Silloin saadaan suomalainen valinnanvapausmalli, jossa toteutuvat hyvä hallinto ja kansalaisten palvelut, Mattila täsmensi.
– Jo maakuntalaissa on kansalaisvapausmalli, jossa lähidemokratian täytyy toteutua. Mielenkiinnolla varmaan jokainen puolue odottaa maakuntavaaleja. Mutta toivon, että vaaleissa asettuu ehdolle sellaisia ehdokkaita, jotka ajattelevat maakuntia ja tekevät oman maakunnan näköisiä ratkaisuja – ettei kyse ole vain omasta kunnasta, Mattila toivoi.
Maakuntien rahoituslaki on väliaikainen. Rahat tulevat yhteisestä valtion kassasta. Tulevaisuudessa voidaan säätää vielä oma verotusoikeus, jolloin omaa rahaa olisi helpompaa käyttää. Toisaalta köyhät maakunnat tarvitsevat varmaan sittenkin apua yhteisestä kassasta.
Tietoyhteyksiin miljardi-investointi
Hallitus kaavailee tietoverkkojen yhdistämiseen miljardiluokan investointia, jonka toivotaan tuovan vastaavasti säästöjä jatkossa eli se maksaisi itse itsensä.
Työ tuntuu olevan vielä vaiheessaan, vaikka sen pitäisi olla valmista 1.1.2019. Rehula vakuuttaa kuitenkin, että työ on käynnissä, vaikka hän ei osaa sanoakaan, kuinka suuri osuus siitä on valmiina.
Hän kertoo, että hallitus ei aio rakentaa uutta monopolia, yhtä valtakunnallista tietokoneohjelmaa, vaan nörtit rakentavat verkoston, joka nitoo yhteiskunnan, monien kuntainliittojen ja maakuntien jo olemassa olevat tietojärjestelmät yhteen niin, että tieto kulkee eri järjestelmien välillä.
Jolloin tieto kulkee asiakkaan luokse eikä asiakasta tarvitse pompottaa eri paikkoihin. Tietojen yhdistäminen nopeuttaa, helpottaa ja halventaa työtä ja tuottaa olennaisesti sitä kolmen miljardin euron säästöä, jota hallitus hakee vuoteen 2029 mennessä niin, että sote-kulujen nousukulma taittuu nykyiseen verrattuna.
Rehula vakuuttaa joka tapauksessa, että järjestelmä toimii vuoden 2019 alussa – sen täytyy toimia – eikä mitään Länsimetro kakkosta pääse tapahtumaan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää