Sote-mallia ei ole päätetty – julkinen terveydenhuolto vahvemmalle pohjalle

Keskiviikkona paljastui, etteivät hallitusneuvottelijat ole päättäneet vielä sote-palveluiden lopullista järjestämismallia. Vaihtoehtoja on yhä kaksi.

– Yle on oikeassa sanoessaan, että ratkaisu on kuntayhtymämalli. MTV3 on myös oikeassa sanoessaan, että se on maakuntamalli. Päätöstä ei ole nimittäin tehty, hallitusneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä (kesk.) nauratti kuulijoita tiedotustilaisuudessa Smolnassa.

Strategiset korit julkaistiin

Sipilä valotti neuvotteluiden tilaa ja numeroiden taustoja, miten säästö- ja rakenneohjelma rakentuu. Toimia haetaan neljästä “korista”, joita on hieman muokattu vielä eilisen jälkeen.

Kuntien velvollisuuksista otetaan yksi miljardi. Päätösten vaikutukset tulevat pikku hiljaa voimaan. Sote-uudistuksen ja julkisen sektorin tuottavuustoimien tähtäin on vuodessa 2030, mutta ne tulevat vähitellen voimaan ja vaikuttavat asteittain.

Tasapaino saavutetaan
kuudessa vuodessa

Sitten tulee 4,5 miljardin kori, johon on yhdistetty julkiselle sektorille tulevat säästöt ja vuoteen 2021 vaikuttavat rakenneuudistukset.

Päällimmäisenä on 1,5 miljardia: säästö, johon tähdätään kasvun ja työllisyyden toimilla. Jos ne eivät toimikaan, varalle lasketaan vastaavat ehdolliset säästöt.

– Vuoden 2019 tasolla pitäisi olla vaikutusta 4-5 miljardia euroa koko julkisen sektorin tasolla ja vuonna 2021 kuusi miljardia. Se tarkoittaa, että vaalikauden lopussa kunta- ja valtiontalous ovat hieman alijäämäisiä, mutta vuonna 2021 olemme tasapainossa, Sipilä viitoitti.

Reformiryhmä on ruotinut kuntien velvoitteita, tehtävien karsintaa ja toimintatapojen muutoksia; siitä koostuu kunnilta otettava miljardi. Neuvottelijat ovat myös linjanneet, että jos valtiolle tehtävä leikkaus heijastuu kuntiin, se korvataan kunnille. Eli valtiontalouden säästöjä ei siirretä vanhaan malliin kuntien menoiksi.

Sote-ratkaisun malli
aidosti avoinna

Sote-ratkaisun kaavaillaan säästävän leijonanosan neljän miljardin säästötavoitteesta. Mutta ei sekään kuitenkaan yksin; säästöt voimistuvat, kun kuntien tehtäviä karsitaan, toimintatapoja uudistetaan ja digitalisaatiota kehitetään.

Kuntayhtymämalli olisi helpompi ja nopeampi saada voimaan: mallina on jo Kaakkois-Suomen Eksote-yhtymä, joka toimii kuntayhtymäpohjalta ja on onnistunut säästämään kuntien sote-menoja.

Maakuntamallin pohjaksi käy Kainuun malli, jota kokeiltiin muutama vuosi sitten ja joka myös pienensi kuntien sote-menoja. Siinä on lisäksi maakuntavaltuusto, joka ratkaisee maakunnalliseen päätökseen liittyviä päätösvaltaan ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä ongelmia.

Kainuussa toimii nytkin kuntayhtymä, joka pyrkii säästämään menoja Eksoten tapaan, vaikka Kainuun malli kaatuikin yhden kunnan vastustukseen.

Ruotsin malli toisi
myös verotusoikeuden

Ruotsin malli taas käsittää valtuuston lisäksi myös verotusoikeuden. Ruotsissa sote-huolto järjestetään maakunnallisesti. Maakunnat saavat osan rahoituksestaan omalla verotusoikeudellaan. Kunta-, maakunta- ja valtiolliset vaalit käydään yhdellä kerralla.

Maakunnallinen malli vaatii raskaampaa valmistelua, mutta voi olla vaikuttavampi. Maakunnalliseen päätöksentekoon voidaan ottaa muitakin asioita soten lisäksi.

Neuvottelutietojen mukaan kokoomus on suhtautunut maakuntamalliin varauksellisesti. Keskusta ja perussuomalaiset puolestaan esittivät jo alun perin maakuntamallin tyyppistä ratkaisua.

Yksikanavaisuus ja valinnanvapaus?

Sipilän diagrammeissa nähtiin myös soten jälkeiseen aikaan; yksikanavaiseen rahoitusmalliin aiotaan siirtyä niin, että työterveydenhuollon erityistarpeet otetaan huomioon.

Lopuksi annetaan mahdollisuus myös asiakkaiden valinnanvapaudelle ja tuotantotapojen moninaisuudelle. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että kun työterveydenhuolto toimii niin hyvin, sitä ei kannata purkaa.

– Yksikanavainen malli tarkoittaisi puhtaimmillaan sitä, ettei työterveydenhuoltoa olisi. Tarkoitus on, että julkista terveydenhuoltoa vahvistetaan, jolloin työterveydenhuolto voisi palata lähemmäs alkuperäistä ajatusta, työpaikkaergonomiaan ja vastaavaa, Sipilä linjasi.

Kokoomus on ajanut jo vuosien ajan Ruotsin mallin mukaista “raha seuraa asiakasta” -mallia, jossa asiakas voi valita sote-palvelunsa mistä tahansa palveluntuottajalta, oli se julkisen sektorin, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottama. Puolue on samalla pyrkinyt monipuolistamaan palvelujen järjestämistapojen kirjoa.

Marssijärjestys on selvä

Vasemmistopuolueet ja osittain myös perussuomalaiset ovat varoneet päästämästä markkinavoimia valloilleen. Pelkona on nähty, että suuret yksityisyritykset voisivat kaapata markkinoita hoitoonsa ja korottaa siten hinnat pilviin.

Viime hallituskaudella näytti jo siltä, että yksityisen puolen sote-haaveet kokisivat haaksirikon. Ehkäpä nyt kompromissi häämöttää?

Timo Soini vastasi kysymykseen yksityisistä terveyspalveluista samaan tapaan kuin työterveyden kohdalla: ensin vahvistetaan julkinen terveydenhuolto ja vasta sitten voidaan huomioida yritysten tarpeet ja valinnanvapaus asiakkaille.

– Marssijärjestys on selvä, Soini näki.

Soini: Kolme kaveria
tietää tuloksen

Soini kuvasi hallitusohjelman tekoa monipolviseksi poluksi, mutta “sillä mennään maaliin ja keinot ovat tässä”.

– Kovin vääntöhän on säästöissä ja rakenneuudistuksissa. Mutta tämä on kokonaisuus, jossa kaikkien palkkien pitää toimia, jotta tavoite saavutetaan. Siksi täällä aika myöhäänkin ollaan ja aikaisin tullaan. Ryhmät työskentelevät – ja jos siellä ei onnistu, niin käydään triossa ja mennään takaisin.

– Sote-ratkaisu on iso asia ja uskon, että tämä saadaan vietyä maaliin. Eilen viisi tuntia askarreltiin tämän parissa. Portaat ja tahtotila on olemassa, Soini puntaroi ja kehotti kuulijoita malttiin.

– Kannattaa suhtautua pieteetillä tähän asiaan: tässä on ainoat kolme kaveria, jotka lopulta tietävät, kun päätös on tehty. Ja millainen se on, koska me se kuitataan.