

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin
”Mitä olisi maailma ilman Venäjää”, pohdiskeli ja uhkaili presidentti Vladimir Putin jo vuonna 2018. Vastaus on tietenkin, että ”ei mitään”. Siinä Putin saattaa olla väärässä. Myös Venäjän mahdollisessa hajoamisessa on koossa kaikki katastrofin ainekset.
Suurvaltojen sotapeleissä Venäjän valtion hajoaminen Ukrainassa koetun tappion jälkeen on eräs mahdollinen skenaario. Strategiaan uppoutuneet sotilaat ja diplomaatit pohtivat muun muassa vaihtoehtoa, jossa Venäjästä tulisi kaikenkarvaisten sotalordien hallitsema tilkkutäkki.
Vertailukohtaa voisi hakea vaikkapa nykypäivän Libyasta, miksei periaatteessa myös etnisten puhdistusten leimaamista Jugoslavian hajoamissodista Balkanilla.
Sekasorto tuttua Venäjän nykyjohdolle
Skenaariot Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation epäonnistumisesta vaihtelevat Politico-lehden mukaan 20 etnisen alueen kansannousuista täydelliseen Libyan kaltaiseen sekasortoon, joka oli seurausta diktaattori Muammar Gaddafdin kukistumisesta niin sanotun arabikevään tuoksinassa vuonna 2011.
Ovet länsimaiden sekaantumiselle Libyan tapahtumiin avasi enteellisesti Venäjän tuolloinen presidentti Dmitri Medvedev. Hän päätti Venäjän pidättäytymisestä YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksestä, joka antoi lännelle laillisen mahdollisuuden sotatoimiin Libyassa. Venäjän hiljaisen myönteinen asenne vaikutti tuolloin myös Kiinan äänestyskäyttäytymiseen.
Paikallisia ydinsotia
Kumpikin mahdollinen tapahtumakulku tappion jälkeisellä Venäjällä muodostaisi vakavia uhkia alueelliselle vakaudelle ja koko Euroopalle.
Supervallan hajoamisen seurauksia voisivat olla esimerkiksi ydinaseilla varustautuneiden ryhmien yhteenotot ja niitä seuraava valtava pakolaisvyöry EU:n alueelle.
Kansainvälisten toimitusketjujen katkeaminen iskisi puolestaan laajasti eurooppalaiseen teollisuuteen ja siten talouteen. Vuoden 2020 keväällä koronan myötä alkanut maailman uusi aika saattaisi muistuttaa yhä enemmän Ilmestyskirjaa.
Medvedevin ennustus
Skenaariot Ukrainan sodan päättymisestä ovat toki totaalisen ennenaikaisia, eikä Venäjän tulevaisuudella suostu juuri kukaan spekuloimaan virallisella estradilla. Asia on hälyttävän kriittinen kaikille konfliktin osapuolille ja siksi vaikeneminen on kultaa.
Venäjän federaation sotateollisuuskomission varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev tosin otti kantaa ”norsuun olohuoneessa” viime keskiviikkona. Menneestä oppineena Medvedev totesi Delfoin oraakkelin tapaan Telegramissa:
– Jos Venäjä lopettaa sotilaallisen erikoisoperaation Ukrainassa saavuttamatta voittoa, Venäjä katoaa, se revitään palasiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ilmestyskirja etninen alue Jugoslavia Muammar Gaddafi Venäjän hajoaminen sotilaallinen erikoisoperaatio YK:n turvallisuusneuvosto Dmitri Medvedev ydinaseet Arabikevät Ukrainan sota Venäjän hyökkäys sotalordit kansannousu Balkan katastrofi Vladimir Putin Libya Kiina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa

Mäenpää tyytyväinen Suomen panssarivaunupäätökseen – Suomen on ensisijaisesti ajateltava omaa puolustustaan

Kansalaiset väsyvät valheisiin Venäjällä: Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista – vain Putiniin voi luottaa

Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa

Transnistria on ruutitynnyri Ukrainan ja Moldovan välissä – Cobasnan ammusvaraston räjähdysvoima vastaa ydinpommia

Kiina kannustaa nyt kansalaisia lisääntymään – maailman väkirikkaimman maan titteli meni keväällä Intialle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.