Radikaali ympäristöjärjestö Letzte Generation tärveli Brandenburgin portin pylväät 17.9.2023. Portti on yksi Berliinin kuuluisimmista symboleista. / Letzte Generation
Saksalaisnuoret pelkäävät enemmän sotaa ja maahantulijoiden synnyttämiä paineita kuin ilmastonmuutosta. Heikko taloustilanne, lisääntyvä velkaantuminen ja pelko köyhtymisestä ovat huolenaiheita kaikenikäisillä saksalaisilla. Ympäristöaktivistien määräily ärsyttää. Enää joka neljäs nuori puolustaa ilmastoaktivismia. Joka toinen haluaa pitää niihin kuitenkin etäisyyttä ja kokee ärsyttävänä, että ympäristöaktivistit yrittävät määräillä, miten ihmisten tulisi elää.
Tuoreet haastattelututkimukset, joista toinen kohdistui pelkästään nuoriin ja toinen kaikenikäisiin saksalaisiin, avaavat näkymiä saksalaisten pelkoihin ja tulevaisuudenkysymyksiin.
Toisessa, Shell-energiayhtiön rahoittamassa Bielefeldin yliopiston tutkimuksessa haastateltiin 2 509 iältään 12-25-vuotiasta nuorta. Samanlainen tutkimus on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1953 lähtien.
Toisen, kaikkiin yli 14-vuotiaisiin saksalaisiin kohdistuvan tutkimuksen teettäjä on puolestaan Saksan suurimpiin vakuutuslaitoksiin kuuluva R+V-yhtiö. Se on kartoittanut jo 30 vuotta saksalaisten pelkoja laajalla vuosittaisella haastattelututkimuksella.
Ympäristöaktivistien määräily ärsyttää
Kun edellisessä vuonna 2019 tehdyssä Shell-tutkimuksessa nuorten suurin pelonaihe oli ilmaston ja ympäristön pilaantuminen, niin tänä vuonna ykköseksi nousi sota, jota ilmoittaa pelkäävänsä 81 prosenttia haastatelluista.
Aikaisemmin suurimpana huolenaiheena ollut ympäristön ja ilmaston pilaantuminen on pudonnut kolmannelle sijalle.
Lähes kaikki haastatellut nuoret pitävät ilmastonmuutosta ihmisten aiheuttamana. Useimpien mielestä jokaisen on tingittävä elintasostaan ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi.
Joka neljäs nuori puolustaa taide-esineisiin itseään kiinnittävien ilmastoliimaajien toimintaa ja Letzte Generation -järjestön (suom: viimeinen sukupolvi) aktivismia.
Joka toinen haluaa pitää niihin kuitenkin etäisyyttä ja kokee ärsyttävänä, että ympäristöaktivistit yrittävät määräillä, miten ihmisten tulisi elää.
Noin 60 prosenttia saksalaisnuorista tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Joka toinen kannattaa sitä, että Saksa tukee Ukrainaa sotilaallisesti. Yhtä moni haluaa, että Venäjää on rangaistava hyökkäämisestä Ukrainaan.
Saksan Ukrainalle antamaa aseellista apua kannattaa joka toinen ja vastustaa joka neljäs nuorista. Eniten aseapua vastustavat Itä-Saksan alueella asuvat nuoret.
Israelin ja Gazan konflikti jakaa Ukrainaakin enemmän. Joka kolmannen mielestä on hyvä asia, että Saksa on asettunut selkeästi Israelin puolelle. Yhtä moni on asiasta täysin toista mieltä. Joka toisen mukaan Saksan olisi huomioitava nykyistä paremmin palestiinalaisten kärsimykset.
Mielipiteet eroavat myös kysymyksessä, mikä on Saksan historiallinen vastuu Israelin auttamisessa.
Joka kolmannen nuoren mielestä Saksalla on natsimenneisyyden takia erityinen vastuu Israelista. Yhtä moni ei näe sille enää perusteita. Eniten Saksan historiallisen vastuun kyseenalaistavat arabi- ja turkkilaistaustaiset saksalaisnuoret.
Kahdelle kolmasosalle nuorista suurin pelko on köyhyys. Saksan talouden kehityksestä kertoo, että luku on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä neljän vuoden takaisesta.
Myös kaikkiin saksalaisiin kohdistetun tutkimuksen mukaan suurimpia pelonaiheita ovat kohoavat elinkustannukset, asumisen kallistuminen sekä hallitsemattomasta maahantulosta johtuva yhteiskunnallinen jännitys.
Joka toinen aikuisikäinen saksalainen pelkää, että veroja korotetaan samalla kun palveluja karsitaan. Lähes yhtä moni on huolissaan siitä, että poliitikot ja valtio eivät selviä lisääntyneen siirtolaisuuden mukanaan tuomista ongelmista.
Saksalaisten huoliin kuuluu myös pelko poliittisen ilmapiirin kärjistymisestä ja yhteiskunnan jakautumisesta. Joka toinen pelkää poliittisten ääriliikkeiden voimistumista ja terrorismia.
Lähes joka toisen saksalaisen huolilistalla on myös pelko EU:n velkaantumisen seurauksista veronmaksajille.
Päinvastoin kuin nuorten kohdalla, ilmastonmuutos sijoittuu kaikkien saksalaisten pelkolistalla vasta viidennelletoista sijalle.
Letzte Generationin aktivistit tärvelemässä Brandenburgin pottia.
Kuvat: LG-arkisto.
Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten suhdetta politiikkaan. Kaksikymmentä vuotta sitten kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat vain joka kolmatta, nyt joka toista. Kolmannes ilmoitti osallistuvansa politiikkaan aktiivisesti.
46 prosenttia saksalaisnuorista asemoi itsensä vasemmistoon, 26 prosenttia keskustaan ja 18 prosenttia oikeistoon. Nuorista miehistä joka neljäs ja tytöistä joka kymmenes pitää itseään oikeistolaisena.
Valtaosa nuorista suhtautuu myönteisesti valtioon ja demokratiaan. Kolme neljäsosaa haastatelluista luottaa siihen, että Saksa tarjoaa heille tulevaisuudessa mahdollisuuden toteuttaa omia tavoitteitaan.
Lähes puolet nuorista yhtyy väitteeseen, että ”Saksa tarvitsee jälleen vahvaa kättä järjestyksen tuomiseksi valtioon”. Joka viides nuori allekirjoittaa väittämän, että ”Saksalla menisi paremmin ilman EU:ta”.
Saksalaisnuorten suvaitsevaisuutta mitattiin kysymyksellä, miten he suhtautuisivat tilanteeseen, jossa naapuriin muuttaisi pakolaisperhe tai homopari.
Syyrialaista ja venäläistä pakolaisperhettä vierastaisi itäisen Saksan, entisen DDR:n alueen, nuorista 28 prosenttia ja läntisen Saksan nuorista 16 prosenttia.
Turkkilaisperhettä vierastaisi naapurina kaikista nuorista 14, ukrainalaista perhettä 12 ja homoparia idässä 14 ja lännessä 9 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös nuorten suhteesta uskontoon. Katolisista nuorista Jumalaan ilmoittaa uskovansa 38 ja evankelisista nuorista 35 prosenttia. Musliminuorista Jumalaan uskoo 79 prosenttia.
Kristityistä nuorista ilmoittaa rukoilevansa 18 prosenttia vähintään kerran viikossa. Musliminuorista 37 prosenttia kertoo rukoilevansa useita kertoja päivässä.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Saksan sisäministeriö linjasi tällä viikolla, että uuden kansalaisuuslain nojalla henkilöiltä, jotka kirjoittavat sosiaalisessa mediassa “From the River to the Sea”, evätään Saksan kansalaisuus.
Islamistien veitsi-iskuista tarpeekseen saaneiden oikeistopuolueiden ja uuden vasemmistopuolueen jymymenestys itäisen Saksan osavaltiovaaleissa pakotti Saksan hallituksen pikaisiin päätöksiin siirtolais- ja turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi ennen kohta seuraavia Brandenburgin vaaleja. Eniten keskustelua synnyttää rajavalvonnan käynnistäminen kaikilla Saksan maarajoilla. Oppositio löysi sisäministerin suunnitelmista suuren porsaanreiän.
Pakolaisen tai turvapaikanhakijan lomamatka kotimaahan johtaa Saksassa tulevaisuudessa pakolaisstatuksen purkamiseen ja karkotukseen. Veitsi-iskujen tekijöille ei myönnetä enää turvapaikkaa. Rikoksiin syyllistyneitä aiotaan palauttaa myös Syyriaan ja Afganistaniin. Väärin perustein maassa olevien turvapaikanhakijoiden avustukset minimoidaan.
Saksalaisen Solingenin kaupungin monimuotoisuusjuhla muuttui perjantai-iltana verilöylyksi mustaan asuun ”Allahu Akbaria” huutaneen miehen surmattua kolme ja haavoittaessa kahdeksaa ihmistä. Tekijäksi epäilty 26-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija antautui itse poliisille. Isis ilmoittaa miehen iskun olleen kosto muslimien kohtelulle.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
