

LEHTIKUVA
Sosialisoiko hallitus kalavedet?
Kalastuslaki poiki pitkän ja kiivaan keskustelun eduskunnassa keskiviikkona. Perussuomalaiset ihmettelivät suuresti hallituksen esityksen mielekkyyttä. Päätösvaltaa siirretään kalastuskunnilta eli vesialueiden omistajilta ely-keskusten byrokraateille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ihmetteli sadan kilon vuosimyyntirajaa, jonka jälkeen harrastuskalastajan täytyisi ilmoittautua ammattikalastajaksi.
– Sata kiloa vuodessa on aika pieni, ja sen jälkeen täytyisi rekisteröityä ammattimaiseksi kalastajaksi. Tämä ei ole minun mielestäni kovin hyvin perusteltu. Mutta ely-keskukselle kuitenkin nyt annetaan valtaa tässä ja varsinkin rajoittaa kalastusta, Turunen moitti.
Rajamäen saavutus
Tulilinjalle joutui kalastuslain eräs arkkitehti Kari Rajamäki (sd.).
– Olen seurannut, kaikella kunnioituksella, edustaja Rajamäen työskentelyä tämän asian tiimoilta toistakymmentä vuotta ja sitä, miten kiihkeästi hän on tätä ajanut läpi. Aina ne puheet ovat kiihtyneet ennen vaaleja. Kalastuslakiesityksessä poljetaan räikeästi kalastuskuntien itsenäistä päätösvaltaa, ja ehdotuksia on niin monta muuta, että perussuomalaiset eivät voi muuta kuin esittää hylkyä tästä esityksestä, Pentti Oinonen (ps.) totesi.
– Muutaman vaalitilaisuuden olen käynyt ja siellä ovat lukemattomat määrät kansalaisia käyneet kysymässä, että onko tämä taas niitä Rajamäen höpinöitä, että väkisinkö se yrittää runnoa tämän lain läpi. Ja kyllä on vain valitettavasti ollut todettava, että näin on. Tässähän poljetaan kalastuskuntien itsemääräämisoikeutta, koska nyt pienillä, vähäisillä varoilla ovat kalastuskunnat istuttaneet sinne kalakannan ja nyt ely-keskus tulee ja myöntää sitten
ammattikalastajille nuottaoikeudet näihin järviin. Mitä tämä tämmöinen peli on? Oinonen kysyi.
Nytkin pääsevät kaikki kalaan
Rajamäki perusteli uutta lakia sillä, että maata omistamatonkin pääsisi kalastamaan entistä vapaammin. Tätä ei oppositio sulattanut.
– Minä itse olen sisävesialueella järvenrannalla, ja meillä on siellä kalastushoitoalue. Täytyy sanoa, että ei siellä ole kyllä minkäänlaista riitaa. Me teemme yhteistyötä, Lea Mäkipää (ps.) korosti.
– Kyllä ainakin on tullut tuolta pieniltä järviltä, että minkä takia mennään tähän, että kalastushoitoalueet sivuutetaan ja kaikki valta annetaan ely-keskukselle.
Laki suuntaa kalastusta kansainväliseen tapaan vapa- ja siimapyyntiin. Maailmalla on harvinaista, että myös harrastuskalastajat pyytävät verkoilla ja katiskoilla. Verkkomäärää rajoitetaan nyt kahdeksaan Lappia lukuunottamatta, missä raja vedetään 67. leveyspiiriä pitkin, mikä sijaitsee noin 50 kilometriä Rovaniemen pohjoispuolella.
Lain valmistelussa esitettiin vapautuksen ulottamista koko Lapin lääniin tai koko poronhoitoalueelle, mikä ei mennyt läpi.
Pirkko Mattila (ps.) moittikin hallitusta siitä, ettei se ole huomioinut käsittelyssä Lapin kansanedustajien asiantuntemusta.
– Minä todellakin haluan myöskin parantaa vaelluskalojen asemaa ja kantoja, ja tässä ei oteta kyllä huomioon, millä me jatkossa parannamme roska- ja särkikalojen valtaamia ja pilaamia vesistöjä ja sitä kautta edistämme sitten tuota arvokalan määrää vesissä, Mattila huomautti.
Miten valvotaan?
Oinonen kysyi myös kalansaaliiden ala- ja ylämitoista: miten niitä valvotaan?
– Luuletteko, arvoisat edustajat, tosiaan, että kalastajat pitävät työntömittaa mukanaan veneessä tai kalastusvälineessään, kun ovat tuolla järvellä mittaamassa kalojen pituutta tai silmien kokoja? Kysyisinkin ministeriltä ihan rehellistä vastausta siihen, että millä te aiotte valvoa kaikki nämä pykälät ja kiristävät toimenpiteet, mitä tässä laissa on? Miten te esimerkiksi valvotte sen, että se alamittakala heitetään pois? Kertokaa se minulle, Oinonen tivasi.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi, että hänellä on veneessään ihan tavallinen mitta.
– Vastuullinen kalastaja toimii niiden säännösten mukaan, eikä häntä siellä sen enempää tarvitse kenenkään käydä kyttäämässä, Orpo totesi.
Orpo myönsi, ettei kaikkea voida millään valvoa, vaikka pitäisikin. Hän näki merkkejä jopa ryöstökalastuksesta, jossa pyydetään jokin lahti tyhjäksi verkoilla ja häivytään paikalta.
Annetaanko kalat ryöstöpyytäjille?
Vastapainoksi oppositio pelkäsi, että uuden lain nojalla ely-keskus voi myöntää nuotta- tai troolausoikeuden ammattipyytäjälle kalastuskuntien tahdon vastaisesti niin, että kalastuskuntien istuttamat arvokalat katoavat.
– Lakiesityksen myötä todellisuudessa helpotetaan lähinnä kaupallisten kalastajien eli ammattikalastajien kalaan pääsyä ely-keskuksen myöntämän alueellisen luvan avulla ilman vedenomistajan lupaa. Tämä aiheuttaa suuria ristiriitoja kaupallisten kalastajien ja muiden kalastajien välillä. Malli lisää myös ely-keskusten valtaa ja hallintobyrokratiaa varsin tuntuvasti, Anne Louhelainen (ps.) arvioi.
Laki sortaa saamelaisia
Lauri Heikkilä (ps.) nosti esille myös saamelaisten aseman, jota kalastuslaki sortaa Inarinjärvellä. Valtio kaappaa kalastusoikeudesta peräti kaksi kolmasosaa.
– Kyllä siinä pitäisi paremmin ottaa tämä saamelaisten asema ja heidän, jotka asuvat siinä järven rannalla, oikeudet huomioon, kun kaloja jaetaan siellä, Heikkilä vaati.
Hän toivoi myös lohiportaiden rakentamista ja sitä, että sähköyhtiöt voisivat luopua muutamasta vesilitrasta niin, että kalat saisivat nousta lohiportaisiin.
Suomessa 1 800 kalastajaa
Mäkipää piti sinänsä hyvänä, että kalakannat pyritään turvaamaan.
– Meille jokaiselle on tärkeätä, että kalakantamme monimuotoisuus säilyy. Itselleni herkkukala on silakka, ja mikä maistuukaan paremmalta kuin se, että leivän päälle saa panna silakkaa ja sipulia, Mäkipää makusteli.
– Tällä hetkellä päätoimisia ammattikalastajia on maassamme vajaa 700 ja muita rekisteröityjä kalastajia on vajaa 1 800. Koko kalastusalan keskeinen ongelma on toiminnan hiipuminen. Tulisikin miettiä keinoja uusien toimijoiden saamiseksi alalle, olivatpa he ammattilaisia tai harrastajia.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Kalastuslakiesitys tekee kotitarvekalastajista yrittäjiä
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.