Sosiaalidemokratia kuihdutti itse itsensä

Mielipidetiedustelujen mukaan Italian sunnuntaiset vaalit tietävät yhtä lisänaulaa Euroopan sosiaalidemokratian arkkuun. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan suuri poliittinen liike on menettänyt äänestäjiään. Siihen ei ole yksittäistä syytä.

Sosiaalidemokratia on vuosikymmenten saatossa tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Liike ei ole onnistunut sopeutumaan tekemiinsä muutoksiin taloudessa ja yhteiskunnassa.

Suomen Uutiset totesi sosiaalidemokratian kuihtuvan Euroopasta. Liikkeen näivettyminen on odotettavaa ensi vuoden europarlamenttivaaleissa. Mitä aikansa suurelle liikkeelle on oikein tapahtunut?

Saksassa kannatus puoliintunut 20 vuodessa

Sosiaalidemokratian kuihtuminen on ollut joissain Euroopan maissa hidasta. Toisissa maissa muutokset politiikan kentällä on tapahtunut yhdessä hujauksessa.

20 vuotta sitten Saksassa SPD kirjasi itselleen 40,9 prosentin vaalituloksen. Viime vuoden syyskuussa puolue jäi vaivaiseen 20,5 prosenttiin. Pudotus on tullut hiljalleen. Vuonna 2002 SPD ja CDU/CSU olivat käytännössä tasoissa. SPD menetti kannatuksestaan vain vähän.

Vuoden 2005 vaaleissa puolue otti enemmän takapakkia, kun SPD hajosi kahtia. Tuleva vasemmistopuolue Linke rohmusi SPD:n ääniä ja jäseniä. Tuolloin Saksassa alkoi Angela Merkelin ensimmäinen kausi liittokanslerina. SPD:n laskun yksi syy on edellisen SPD:n liittokansleri Gerhard Schröderin Agenda 2010 -ohjelma.

Ohjelmassa uudistettiin eritoten työmarkkinajärjestelmää, koska Saksan talous oli vuosituhannen vaihteessa kilpailukyvytön. Uudistukset olivat myrkkyä sosiaalidemokraattien perinteelle. Vasemmistopuolue kiitti ja kumarsi.

Viime vaaleissa SPD:n pudotus jyrkkeni, koska puolue oli saksalaisten makuun liian maahanmuuttomyönteinen. Rajua maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä esittänyt vaihtoehtopuolue AfD nousi uutena puolueena liittopäiville 94 edustajallaan.

Savupiipputeollisuus vähentynyt – keskiluokka kasvanut

Euroopan teollinen tuotanto on kokenut rajun teknologisen kehityksen. Savupiipputeollisuus ja liukuhihnatyöt ovat automatisoituneet robotiikan myötä. Perinteiset duunariammatit ovat vähentyneet niin Saksassa kuin muissakin läntisissä Euroopan maissa.

Sosiaalidemokratian tarve yksinkertaisesti väheni kansalaisten vaurastuessa. Luokkajako hämärtyi – aivan kuten demarit ovat halunneetkin. Sosiaalidemokraatit ovat useissa Euroopan maissa kulkeutuneet kohti poliittista keskustaa, mutta samalla he ovat kadottaneet identiteettinsä.

Sosiaalidemokraattia ei erota enää konservatiivista: molemmat ovat myötämielisiä Euroopalle. Kumpikin pitää ympäristökysymyksissä vastuullisuudesta. Kummaltakaan ei voida odottaa maata järisyttäviä uudistuksia, koska niille ei ole akuuttia tarvetta.

Merkelin ja Schulzin yhteenotosta tuli pannukakku

Saksan liittopäivävaalien alla kahden suurpuolueen liittokansleriehdokkaat kävivät yhden tv-väittelyn. Useiden eri arvioiden mukaan Merkelin ja SPD:n Martin Schulzin debatti päättyi Merkelin voittoon.

Schulzilta odotettiin paljon. Tosin hän ja sosiaalidemokratia oli jo riisunut itseltänsä aseet. Schulz joutui keksimällä keksimään teesikseen ympäripyöreän “sosiaalinen oikeus”. Schulz puhui työttömyydestä ja köyhyydestä. Merkelin kolmella liittokanslerikaudella työttömyys oli puolittunut. Demarien oma Agenda 2010 oli puolestaan luonut lukuisia “minijobeja” eli kehnosti palkattuja pätkätöitä.

Schulz ei voinut hyökätä Merkeliä vastaan maahanmuuttopolitiikankaan saralla, koska heillä molemmilla oli asiasta samanlainen näkemys. Schulz joutui varjonyrkkeilemään keskenään. Hän tavallaan todisti itse sosiaalidemokratian tarpeettomuuden.

Italian talouden pakkopaita

Italian sunnuntain vaaleissa sosiaalidemokraattisella PD-puolueella on vertailukohtana vuoden 2014 vaalien tulos, jolloin puolue rohmusi Matteo Renzin johdolla noin 40 prosenttia äänistä. Hän lupasi tuolloin polkaisevansa Italian paikoillaan junnanneen talouden kasvuun. Talous on toki kasvanut marginaalisesti.

Se ei vain ole näkynyt turhautuneiden italialaisten lompakoilla asti. Italia ei voi perin velkaisena euromaana tehdä italialaisia miellyttävää talouspolitiikkaa. Budjettia ei voi kasvattaa velkarahalla mielin määrin. Maa ei voi luovia ongelmista ulos valuutan devalvaatiolla. EU ja euro ovat sitoneet maan talouspolitiikan pakkopaitaan. Maahanmuuttopolitiikassa moni muu puolue on PD:tä jyrkempi kriittisessä kannassaan.

Ja tämä kaikki tulee mitä ilmeisimmin näkymään vaaleissa PD:n rökäletappiona.