Jatkossa kullakin hyvinvointialueella olisi yksi yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, jossa ylläpidetään väestölle avointa ja sairaalan toiminnan varmistavaa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Uudellamaalla HUS-yhtymä voisi päätöksensä perusteella ylläpitää tällaisia sairaaloita useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla suuren väestöpohjan takia.
– Monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys ja tällaista päivystystä edellyttävä leikkaustoiminta koottaisiin hyvinvointialueiden pääsairaaloihin, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
– Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella sijaitsevat sairaalat voisivat edelleen jatkaa monipuolisina erikoissairaanhoidon sairaaloina, joissa hyvinvointialueen omalla päätöksellä voisi toimia kattava eri erikoisalojen poliklinikkatoiminta sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoiminta ja sen edellyttämä sairaalapäivystys ja lisäksi päiväkirurgista toimintaa.
– Hyvinvointialueen on mahdollista kehittää työnjakoa alueen pääsairaalan kanssa näissä rajoissa alueen tarpeiden mukaan.
Resursseja kohdennetaan peruspalveluihin
Laissa säädettäisiin, millä paikkakunnilla on mahdollista ylläpitää väestölle avointa ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Näitä paikkakuntia olisivat Ivalo, Kuusamo, Kouvola, Pietarsaari ja Raasepori. Kemissä ja Savonlinnassa voisi ylläpitää tällaista päivystystä tai vaihtoehtoisesti rajattua ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.
– Sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon toimintayksiköissä voisi edelleen ylläpitää väestölle avointa päivystystä tai kiirevastaanottoa klo 7–22 välillä hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti.
– Tarkoituksena on kohdentaa resursseja peruspalveluihin ja kevyempiin palveluihin. Kaikissa sairaaloissa saisi myös ylläpitää vuodeosastoilla jo olevien potilaiden potilasturvallisen hoidon kannalta tarpeellista ympärivuorokautista lääkäripäivystystä, Juuso sanoi.
Hoitojonoja puretaan
Esityksellä lievennettäisiin leikkaustoiminnan toteuttamisen edellytyksiä tietyin osin. Osaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voisi jatkossa suorittaa myös Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ja niissäkin HUS-yhtymän sairaaloissa, joissa ei ole ympärivuorokautista päivystystä.
– Lisäksi muissakin sairaaloissa ja toimintayksiköissä voisi suorittaa anestesiologista osaamista edellyttäviä nukutusta tai puudutusta vaativia kevyitä toimenpiteitä. Näistä leikkauksista ja toimenpiteistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
– Päiväkirurgisia leikkauksia ja toimenpiteitä voisi hankkia myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Niin sanotun raskaan kirurgian hankinta edellyttäisi, että palveluntuottajan sairaala on julkisen yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja sillä on kyseiseen sairaalaan erottamaton toiminnallinen yhteys.
– Hoitojonojen purkamiseksi hoitotakuun toteutumisen ollessa vaarassa mahdollistettaisiin myös päiväkirurgisten polven ja lonkan ensitekonivelleikkausten hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta sekä siirtymäaikana 30.6.2028 saakka näiden leikkausten toteuttaminen väliaikaisena toimintana Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella.
Tavoitteena myös taloudellinen kestävyys
Esityksen tavoitteena on vahvistaa kansallista sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten palveluverkkoa siten, että se pystyy laadukkaasti, potilasturvallisesti ja kestävästi vastaamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
– Esityksellä pyritään erityisesti turvaamaan henkilöstön ja erityisosaamisen riittävyyttä eri sairaaloihin ja muihin palveluihin keskittämällä vaativinta, henkilöresurssiriippuvaista ja varallaoloa edellyttävää toimintaa yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä muun muassa hoidon yhdenvertaisuutta ja tasalaatuisuutta.
– Leikkaustoiminnan ja niiden hankintaa koskevien muutosten tavoitteena on myös parantaa potilaiden palveluiden saatavuutta ja lyhentää hoitojonoja sekä varmistaa, että julkinen ja yksityinen terveydenhuollon kapasiteetti hyödynnetään alueilla tarkoituksenmukaisella tavalla.
– Esityksellä tavoitellaan myös kansallisen sairaala- ja palveluverkoston ylläpidon taloudellista kestävyyttä. Kokonaisuudessaan esitys vahvistaisi valtion taloutta 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 26,5 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lukien.
– Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1.10.2025. Leikkaustoiminnan sääntelyn keventäminen tulisi voimaan jo vuoden 2025 alusta, Juuso kertoi.
