PS ARKISTO
Sosiaali- ja terveysministeri Juuso: Sairaaloiden ja päivystysten verkostoa koskeva valmistelu etenee
Päivystyksiä ja erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevan lainvalmistelun etenemisen aikataulu on herättänyt laajalti kiinnostusta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo uudistuksen etenemisen aikataulusta.
Viime syksynä asetetun virkamiestyöryhmän julkaistua raporttinsa tammikuussa varsinainen lainvalmistelu ministeriössä pääsi käyntiin. Osana virkavalmistelua tehdään monipuoliset vaikutusten arvioinnit ja pohditaan myös vaihtoehtoisia tapoja erikoissairaanhoidon tehostamiseksi.
– Valmistelun edetessä lakihanketta on käsitelty ja käsitellään ministerityöryhmässä maalis-toukokuussa, ja tavoitteena on saada esitys lausunnolle toukokuussa. Tarkoituksena on noudattaa normaalia kuuden viikon lausuntoaikaa, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Kokonaisuus on haastava
Kokonaisuus on monin tavoin haastava. Keskeinen tulevaisuuden sairaalaverkostoa määrittävä tekijä on ammattihenkilöstön saatavuus. Henkilöstöpulan vuoksi on tärkeää, että ammattilaisten työaika voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
– Tammikuussa julkaistu sairaalaverkkotyöryhmän raportti on herättänyt laajaa keskustelua ja huolta hyvinvointialueilla ja kansalaisten keskuudessa. Asian valmistelu on sosiaali- ja terveysministeriössä ykkösprioriteetti, ja lausunnolle lähtevän lakiesityksen sisällöstä tiedotetaan heti kun se on valmis eli aikataulusuunnitelman mukaan toukokuussa, sanoo ministeri Juuso.
Lait vahvistettaneen joulukuussa
Lausuntopalautteen jälkeen esityksen käsittely jatkuu syksyllä.
– Lausuntopalautteen kokoamisen jälkeinen poliittinen käsittely jatkuu elokuun alussa, ja kun tarvittavat muutokset on tehty, esitys menee lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn. Syksyn aikana esitys käy hyvinvointialuetalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa. Ennen valtioneuvoston käsittelyä esitys lähetetään Oikeuskanslerinviraston ennakkotarkastukseen, ministeri Juuso kuvailee prosessia.
– Kun nämä käsittelyvaiheet on käyty, esitys menee raha-asiainvaliokunnan ja valtioneuvoston käsittelyyn. Tämän jälkeen esitys annetaan eduskuntaan budjettilakiaikataulussa. Eduskunnassa esitystä käsittelevät normaalin kaavan mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta mietintövaliokuntana sekä mahdolliset lausuntovaliokunnat syysistuntokauden aikana. Lopuksi eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti vahvistaa lait. Tämä tapahtuisi arviolta joulukuussa, Juuso jatkaa.
Esitetyn lainsäädännön on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2026 alussa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lainsäädäntöuudistukset henkilöstöpula erikoissairaanhoito hyvinvointialueet sairaalat lainvalmistelu päivystys lainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriö Kaisa Juuso
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä
Terveydenhuolto kriisissä – perussuomalaiset priorisoisi julkisen rahan käyttöä: Suomalaisten rahoilla tulee järjestää suomalaisille hoitopalveluja
Yksityissektoria tarvitaan purkamaan Siltasairaalan hoitovelkaa – Juvonen: “Julkisen terveydenhuollon tilanne on järkyttävän surullinen Suomessa”
Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatkettava hoitajapulasta johtuen – “Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.