Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteishakua koskeva mainos Rautatientorin metroasemalla Helsingissä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: “Bisnespelureiden temmellyskenttä”
VÄITÖSKIRJA | Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä tutkinut Jukka Linna esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että osuuskunta olisi ollut osakeyhtiötä parempi vaihtoehto. Osuuskuntamallia ei ammattikorkeakoululain rahoitusmallissa huomioitu, sen sijaan maaliin ajettiin osakeyhtiömalli. Perussuomalaisten kansanedustajan Kimmo Kivelän puheenvuorot nousevat väitöstyössä vahvasti esiin. Kivelä esitti nykyistä yhtiömalliin nojaavaa lainsäädäntöä valmisteltaessa syvän huolensa siitä, että koulutusmaailmasta muotoutuu bisnespelureiden temmellyskenttä. Linna nostaa esiin myös ammattikorkeakoulujen poliittisen ohjauksen.
Perjantaina 17.6. tutkija Jukka Linna väitteli Helsingin Yliopiston Oikeustieteellisessä tiedekunnassa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä. Linnaa kummastuttaa se, ettei uuden ammattikorkeakoululain rahoituksen selvitys- ja valmisteluvaiheessa otettu millään tavalla tarkasteluun osuuskuntamallia.
Tutkija on selvittänyt seikkaperäisesti ammattikorkeakoululain uusimisprosessin eduskunnassa. Virkamiesvalmistelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi laiksi tuotiin eduskuntaan 4.4.2014. Lähetekeskustelu käytiin 22.4. jonka aluksi silloinen opetusministeri Krista Kiuru esitteli lakiesityksen monella tavalla sitä puolustellen. Lähetekeskustelun keskiöön nousi opiskelijan oppilaskuntaan kuulumisen ”pakkojäsenyys” opiskelijan terveydenhuollon rahoittamisen ehtona.
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) nosti asian tikun nokkaan toteamalla, etteivät pakkojäsenyydet kuulu moderniin yhteiskuntaan. Samalla hän nosti esille ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja kritisoi sitä, että vain se on nähty ainoana mahdollisuutena. Kivelää pelotti se, että koulutusmaailmasta tulee pitkän päälle bisnespelureiden temmellyskenttä, joka jää kansanvaltaisen kontrollin ulkopuolelle. Kivelä oli arvostellut osakeyhtiöittämistä jo ammattikorkeakoululainsäädännön ensimmäisen vaiheen käsittelyssä vuotta aiemmin.
Myöhemmin laista poistettiin ”pakkojäsenyys”, koska perustuslakivaliokunta otti siihen kielteisen kannan.
Lakiesitys tuli eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 4.11.2014, jolloin Kivelä otti uudestaan esille osakeyhtiöittämisasian, vaikka oli sitä hyväksymässä sivistyslakivaliokunnan mietinnössä. Asiantuntijakuulemisissa ei yksikään kuultava kertonut tai tiennyt sitä, oliko osakeyhtiömalli käytössä jossakin päin maailmaa. Eli kyseessä on puhtaasti suomalainen malli – mutta miksi. Toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen lausumaehdotuksineen.
Jukka Linna tarkastelee työssään myös parlamentaarikon ja systeemiteorian näkökulmia, tullen siihen tulokseen, että edustaja Kimmo Kivelä oli ainut, joka kyseenalaisti osakeyhtiömuodon itsestäänselvyyden siitä huolimatta, että muoto oli aivan uusi pohjoismaissa ja koko maailmassa. Keskusteluja mahdollisista riskeistä ei valiokunnassa käyty.
Kivelän näkemykset vahvasti huomioon väitöksessä
Tuore tohtori siteeraa useasti Kivelän täysistuntopuheenvuoroja lain käsittelyvaiheessa, mutta myös sen voimaantulon jälkeen. Hänen mukaansa parlamentaarikolla oli näkemys osuuskuntamuotoisesta ammattikorkeakoulusta. ”Osuuskunta nimenomaan, siis yhteisötaloutta, sosiaalitaloutta. Osuuskunnan mahdollisuudet ovat muutenkin, jos ajatellaan sitä, että sinivalkoisen pääoman jäänteet ovat nykyään osuustoiminnallisuudessa. Se on suomalainen Rockefeller, osuustoiminta” Hän suhtautui myönteisesti myös malliin, jossa opettajat ja opiskelijat voisivat olla jäseninä. ”Se olisi sellaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa, identiteettiä, että tämä on meidän”.
Linna pohtii sitä, että auttoiko monipuolisen pappisuran kokemus Kivelää havaitsemaan ongelman talouden koodiston mukaisessa ammattikorkeakouluratkaisussa. Samanlaista koulutuksen funktiojärjestelmän positioita hän ei nähnyt opettajataustaisten kansanedustajien toiminnassa.
Vaaroja reformin rahoituksen järjestelyissä
Parhaillaan valmistellaan toisen asteen koulutusuudistusta. Meneillään on lakiesityksen lausuntokierros ja työryhmätyöskentely. Uudistuksen tavoitteena on purkaa nuorten ja aikuisten koulutusrajat ammattikoulutuksessa. Karkeasti todeten kaksi lakia yhdistetään – laki järjestämisluvasta ja laki tutkinnon suorittamisesta. Uuteen lakiin tehdään myös merkittäviä uudistuksia. Lukiota koskevat uudistukset ovat vähäisempiä, mutta niitäkin koskettavat kunniahimoiset tavoitteet rahoituksen, sääntelyn ja ohjauksen kokoamisessa yhteen sekä työpaikalla oppimisen lisääminen, osaamisperusteisuus ja asiakas-/oppilaslähtöisyys.
Kimmo Kivelän saaman käsityksen mukaan lainvalmistelun tässä vaiheessa näyttää yhtäältä siltä, että laista tulee liian yksityiskohtainen, joka estää koulutuksen järjestäjän ketteryyden ja siirtää päätösvaltaa ministeriöön. Toisaalta rahoitusmalli näyttää ennakoimattomalta, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua.
Kansanedustaja Kivelä kehottaakin lain valmisteluun osallistuvia tutustumaan Jukka Linnan väitöskirjaan.
Poliittista ohjausta ministeriöistä
Väitöksessään Linna selvitti myös sitä, miten ammattikorkeakouluja ohjataan poliittisesti. Ohjausvälineinä ovat rahoitus, lainsäädäntö, lupajärjestelmät, tavoitesopimukset ja tieto.
– Tosiasiassa valtiolla ja ministeriöllä on käytössään yhä tehokkaampia ohjausmenettelyjä, ja kunnan omistajanvalta toteutuu ennen kaikkea hallituksen jäsenten valinnassa, väitöskirjassa todetaan.
Eräs väitöskirjaa varten haastateltu ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää epäkohtana sitä, että valtio ohjaa toimintaa voimakkaammin kuin se sitä rahoittaa. Hän esittää yhden syyn sille, miksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat osakeyhtiömallia ajaneet:
– Nämä kokevat sen omalta kannaltaan tehokkaammin ohjailtavaksi systeemiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää