Vasemmalla: kuva faktabaarin sivuilta. Oikealla: SU:n koostama taulukko somekuvan väitteistä.
Somekuva näytti THL:n huonossa valossa, faktantarkistaja väittää vahingolliseksi, vaikka tiedot ovat aivan oikein
Faktabaari julkaisi maanantaina ärhäkkäsävyisen kirjoituksen, jossa lytättiin perinpohjin somessa laajalle levinnyt THL:ää kritisoiva kuva. Faktabaarin lyttäys on hyvin erikoinen, sillä somekuvan väitteet ovat totta, ja faktabaari myöntää asian itsekin.
Faktabaari arvioi somekuvan “vahingoittavaksi eli malinformaatioksi”. Julkaisussa päällisin puolin paikkansa pitäviä väitteitä käytetään “harhaanjohtavalla ja haitallisella tavalla”.
THL:n ulostuloja kymmenen päivän ajalta listannut somekuva ei näyttänyt kohdettaan erityisen mairittelevassa valossa. Kuvaa on jakanut muun muassa mediavaikuttaja Mikael Jungner, joka on ottanut vahvan THL-kriittisen kannan. Hän on hoputtanut Suomea nopeisiin toimiin, jotta koronavirus saataisiin taltutettua, ja kummastellut THL:n ulostuloja.
Jungner on käyttänyt kyseistä somekuvaa vastauksissaan, esim tällä tavalla:
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) March 13, 2020
Faktabaari kertoo saaneensa kuvasta tarkistuspyynnön lauantaina 14.2. Se kävi kuvan väitteet läpi ja kertoi analyysinsa yhtenvetona seuraavaa:
“Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuva otsikolla “THL ja koronavirus uutisissa”, johon on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koronavirukseen liittyviä kommentteja tammi-maaliskuulta. Listalla on siteerattu THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne näyttävät ajankohdastaan irrotettuina pääosin virheellisiltä. Lista on kokonaisuutena tahallisen harhaanjohtava. Sen tarkoituksena on nakertaa vastuullisen viranomaisen eli THL:n uskottavuutta tarjoamatta tilalle tarkistettua tietoa. Faktabaari pitää kuvan levittämistä epidemiatilanteessa eettisesti hyvin arveluttavana.”
Faktabaari totesi myös:
“Tästä syystä listausta voi kokonaisuutena pitää malinformaatiota, eli tietona, joka on pääosin totuudenmukaista, mutta jota jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Tällä tavalla kasattua listaa ei voi pitää minään muuna kuin tietoisena yrityksenä saada THL näyttämään epäpätevältä ja kykenemättömältä hoitamaan koronavirustilannetta. Tässä hengessä listaa on myös sosiaalisessa mediassa jaettu ja kommentoitu.”
Mitä kuvassa sitten oli?
Faktabaarin juttu on pitkä, joten Suomen Uutiset tiivisti seuraavaan kuvaan Faktabaarin oman arvion kunkin yksittäisen väitteen totuudenmukaisuudesta:
Suomen Uutiset koosti taulukkoon somekuvan väitteet, lähteet ja Faktabaarin analyysin pääkohdat.
Somekuvassa on yksi punaisella merkitty asiavirhe, eikä se ole erityisen paha. Somekuvan väitteet ovat joko THL:n omista ulostuloista tai median uutisista sellaisenaan nostettuja. Faktabaarin faktantarkistus on tätä taustaa vasten hyvin omituinen.
Kuva luo väärää narratiivia?
Faktabaari toteaa:
“THL ja koronavirus uutisissa -listassa on siis esitetty joitakin kommentteja korrektisti, mutta siinä on myös paljon epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kokonaisuutena kooste on harhaanjohtava, koska kommentit ovat irrotettu alkuperäisestä kontekstista tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon tilannetta, joka kulloisenkin kommentin esittämisen aikaan on vallinnut.”
Tässä kiteytyy Faktabaarin analyysin perinpohjainen kummallisuus. Vaikka somekuvassa on täysin asianmukaisesti ilmoitettu kunkin väitteen kohdalla päivämäärä, Faktabaari pitää tätä harhaanjohtamisena. Faktabaari toteaa useasta kohdasta, että väite pitää kyllä paikkansa, mutta että väite on “sidottu tiettyyn ajan hetkeen”. Tottakai näin on. Tämähän on universaali tapa merkitä asiat muistiin. Tällä kummallisella saivartelulla, jonka logiikka jää käsittämättömäksi, Faktabaari lyttää kokonaisuuden “malinformaatioksi”. Jollain tavoin Faktabaari on lisäksi saanut tietoonsa, että kuvaa “jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen”.
Mistä ihmeestä Faktabaari voi tällaista tietää?
Vastaus: ei mistään.
Faktabaarin koko analyysi nojaa eriskummalliseen teoriaan siitä, että jotkut pahantahtoiset toimijat haluaisivat tahallaan nakertaa THL:n uskottavuutta. Ja vaikka kaikki somekuvan väitteet ovat aivan oikein, on kokonaisuus muka väärin.
Ei ole.
Faktabaarin analyysi ei ole kestävällä pohjalla. Sillä ei ole eikä voi olla minkäänlaista faktapohjaista tietoa siitä, onko Mikael Jungnerin intentio hyvän- vai pahantahtoinen sillä hetkellä, kun hän postittaa someen THL:ää koskevan kuvan. Eikä tällä tiedolla ole faktantarkistamisen kannalta edes mitään merkitystä. Faktantarkistamisen kannalta on aivan yhdentekevää, haluaako joku nakertaa THL:n uskottavuutta vai eikö halua.
Faktoilla on väliä. Ne ovat somekuvassa oikein. Yksittäinen somekuva ei voi tietenkään antaa täyttä kuvaa valtavan monimutkaisesta koronaepidemiasta, mutta miksi sen pitäisikään antaa?
Jos Faktabaari haluaa kytätä narratiiveja, sen kannattanee vaihtaa nimensä narratiivibaariksi.
Iltapäivälehdet saavat osansa moitteista
Faktabaari on havainnut iltapäivälehtien kirjoittaneen lauantaina 14.3 jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon somekuvan “malinformaatiota”.
Faktabaari kirjoittaa: “THL ja koronavirus uutisissa -kuvakaappausta ei siis tulisi Faktabaarin mielestä jakaa. Huolestuttavaa on, että lauantaina 14.3. molemmat iltapäivälehdet – Iltalehti ja Ilta-Sanomat – julkaisivat jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon malinformaatioksi toteamaamme kuvakaappausta.”
On mahdotonta sanoa, mihin nimenomaisiin juttuihin Faktabaari viittaa, koska iltapäivälehdet julkaisevat päivittäin runsaan määrän koronaa ja THL:ää koskevia tekstejä. IL on uutisoinut THL:n muuttuneesta linjasta ainakin tässä jutussa, ja IS tässä.
Faktantarkistus surkealla tolalla Suomessa
Faktantarkistus rämpii Suomessa pahasti.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja faktantarkistuksia tutkinut Valtteri Sankari kirjoittavat äskettäin Media & viestintä -aikakauslehdessä faktantarkistamista koskevan analyysinsa tuloksista. Analyysin mukaan lähes puolet Yleisradion faktantarkistuksista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa rikkoi vähintään yhtä hyvän faktantarkistuksen kriteeriä. Tutkijat kritisoivat, että Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut huomattavan paljon sellaisia väitteitä, joiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa.
Juuri ennen vuoden 2019 eurovaaleja Faktabaari tarkisti perussuomalaisten Dystopia-minielokuvan ja löysi siitä ”virheellistä vaalipropagandaa”. On kuvaavaa,. että media kuitenkin vaikeni tästä tarkistustuloksesta lähes täysin.
Faktabaarin tuolloin tekemässä faktantarkistuksessa oli juuri niitä puutteita, joita tutkijat Ylen kohdallakin kritisoivat. Ensinnäkkin Faktabaari arvioi itsekin minielokuvan satiiriksi, mutta käsitteli sitä silti ei-satiirina. Toiseksi, Faktabaari arvioi tulevaisuudessa tehtävää politiikkaa, ja sortui pitämään omia todennäköisyysarvioitaan totuutena. Faktabaari esimerkiksi väitti faktaksi seuraavaa omaa arvioitaan: ”Islamista ei ole tulossa Euroopan unionin valtauskontoa”. Samoin tätä: ”Pelko polttomoottorikäyttöisten autojen kiellosta Euroopan unionin tasolla ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteltu.”
Todellisuudessa kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten tulevaisuutta koskeville väitteille on mahdotonta määritellä totuusarvoa.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Riikka Purra kertoi totuuden: Sairaaloissa kehotetaan jo säästämään koronan hoidossa tarvittavia välineitä ja pesemään kertakäyttösuojia – joutui massiivisen somehäirinnän kohteeksi
Rantanen: THL:lle tuli yllätyksenä se, että suomalaisia on ulkomailla ja että tauti vie nuoria teho-osastolle?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää