Järvaveckan–organisaation toimitusjohtaja Ahmed Abdirahman on tutkinut kuuden suuren maahanmuuttajaryhmän taustoja Ruotsissa. Kyseessä ovat Ruotsin somalit, syyrialaiset, iranilaiset, irakilaiset, etiopialaiset sekä eritrealaiset.
Abdirahmanin viesti on koruton. Se perustuu faktoihin ja on vino hymähdys heille, jotka pitävät väestönmuutosta humpuukina. Muutos on dramaattinen ja heilahduspiste on vain kahdeksan vuoden päässä.
– Nämä kuusi maata muodostavat lähes puolet Euroopan ulkopuolella syntyneistä ja neljänneksen kaikista Ruotsin ulkomailla syntyneistä. Vuonna 2033 yli puolet työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia ja useimmat heistä Euroopan ulkopuolelta.
Puolet työttöminä, lopuilla hankalaa
Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että vajaat puolet ruotsinsomaleista kävi töissä. Ja työssäkäyvistä vain neljä kymmenestä pystyi huolehtimaan omista menoistaan. Uusi tutkimus ilmestyy vaalivuonna 2026, siitä Abdirahman ei vielä tarkemmin tiedota. Somaleita asuu Ruotsissa kaikkiaan 113 000. Somaliassa heistä on syntynyt noin 70 000 henkilöä.
– Näkemykseni mukaan vain Ruotsissa syntyneillä tytöillä menee hyvin ja tytöillä ylipäänsä. Huonommin menee pojilla, erityisesti nuoremmilla. Kyse on useista kansanryhmistä, ei vain ruotsinsomaleista, sanoo itsekin somalitaustainen Abdirahman Göterborgs-Postenissa.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus
Ruotsin tilastokeskuksen mukaan 83 prosenttia kaiksta Ruotsin somaleista oli alle 16-vuotiaita vuonna 2021. Abdirahmanin mukaan tällä ryhmällä tulee olemaan merkittävä ääni, joka kuullaan tulevissa vaaleissa. Maahanmuuttajien lapset äänestävät uutterammin kuin heidän vanhempansa.
– Tämän olemme unohtaneet täällä Ruotsissa. Tutkimus on keskittynyt paljolti vain heihin, jotka ovat tulleet tänne ulkomailta.
Ruotsin somalit ja syyrialaiset olivat eniten äänioikeuttaan käyttäneet ulkomaalaistaustaiset ryhmät vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa. Seuraavissa vaaleissa äänestysinto kuitenkin romahti.
– Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa ja näistä kohderyhmistä on tehtävä puolueille tärkeitä. Kyse on laajemmista intresseistä, jotka kattavat sekä oikeisto- että vasemmistopuolueet. Aivan kuten on laita muidenkin kansalaisten kohdalla.
“Mitä on olla ruotsalainen?”
Ruotsin tilastokeskus ei luokittele ihmisiä etnisen taustan mukaan. Käytössä ovat vain ilmaisut “ulkomailla ja kotimaassa syntyneet”. Tämä vaikeuttaa erityisesti toisen polven maahanmuuttajiin kohdistuvaa tutkimusta.
– Kysymys on arka, kaikin puolin, Abdirahman sanoo ja viittaa mahdolliseen rasismiin.
– Pöydällä on kysymys siitä, mitä on olla ruotsalainen. Siitä ei ole tässä maassa ollut puhetta. Vaikka se kuplii kaiken aikaa pinnan alla. Ja kissa on nostettava pöydälle.
