Soinin tupomalli – käteen jäävien eurojen ostovoima ratkaisee

Perussuomalaiset esittävät tupo-sopimusneuvottelujen keskeiseksi tavoitteeksi työntekijöiden ostovoiman parantamista siten, että samanaikaisesti yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Soinin tupomalliksi nimetyssä esityksessä peräänkuulutetaan vakauttavaa, vähintään kaksivuotista tupoa.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen täsmentää mallin taustaa:

– Suomen talous on niin pahassa syöksykierteessä, että kaikkien toimijoiden on tunnustettava tosiasiat. Kriisistä selviämiseksi on otettava riskejä ja joustettava periaatteellisista tiukoista kannoista työllisyyden ja talouden rattaiden käynnistämiseksi.

Työmarkkinaosapuolten on Putkosen mukaan istuttava vakavalla ja avoimella mielellä neuvottelupöytään. Tulevien sopimusneuvottelujen keskeinen tavoite on oltava työntekijöiden ostovoiman parantaminen siten, että samanaikaisesti yritysten kustannuskilpailukyky kohenee.

– On tunnustettava se tosiasia, että valtiontalous ei mahdollista mitään mittavaa veroalennustarjousta.

EMU-puskurit käyttöön

EMU-puskurit perustettiin aikanaan Metallin legendaarisen puheenjohtajan Per-Erik Lundhin aloitteesta. Joustamattoman valuuttakurssin aikana puskurit ovat ainoa keino parantaa kustannuskilpailukykyämme. Puskureita voidaan käyttää vain ja ainoastaan joko työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen tai niiden korotuspaineiden kompensoimiseen.

Puheenjohtaja Timo Soinin esittämän mallin kolme keskeistä rakennuspilaria ovat:

1) EMU-puskureita voidaan purkaa aina niiden ylärajaan saakka, jolloin sukanvarteen jää vielä varoja tulevien pahojen päivien varalle. Työeläkepuskurin ylärajaksi on sovittu 2,5 miljardia euroa, nyt kyseinen varanto on noin 5,5 miljardia euroa. Jos puskurista otettaisiin 2 miljardia euroa, niin työeläkepuskurin sovittu yläraja ylittyisi vielä 0,5 miljardilla eurolla. Julkisuudessa esitetty väite tulevien eläkkeiden vaarantumisesta ei perustu tosiasioihin.

Tupo-osapuolilla on myös työttömyysturvapuskurissa neuvotteluvaraa noin 0,5 miljardia.

Näin puskureita purettaisiin yhteensä 2,5 miljardin euron verran, jolloin neuvottelupöytään tulisi yhteensä kustannusvaikutukseltaan 2,5 prosentin potti. Se toisi työntekijöiden tilipussiin 1,25 prosentin lisäyksen ja parantaisi yritysten kustannuskilpailukykyä palkkojen osalta 1,25 prosenttia.

2) Työnantajat ja hallitus sitoutuvat siihen, etteivät he vaadi kahden vuoden sopimuskautena eläkeiän korotusta. Eli otettaisiin kahden vuoden rauhoittava aikalisä. Näin työnantajat sekä hallitus voisivat osoittaa valmiuttaan sopia kilpailukykyä ja ostovoimaa edistävästä tuposta ja luopua omalta osaltaan tiukasta ja periaatteellisesta eläkeiän nostovaateestaan.

3) Mikäli hallitukselta löytyy miljoonia täsmäelvytystoimiin, niin on varmistettava, että elvytyseurot ohjautuvat suomalaisen työn ja yrittämisen edistämiseksi. Siksi täsmäelvytyskohteiden kilpailuttamissäännöstöihin olisi laitettava ehto, että näissä kohteissa käytetään vain suomalaista työvoimaa, yrityksiä ja materiaalia.

– Vanhasen hallituksen aikana tehtyjä kohdistusvirheitä ei tule toistaa. Tällöin 60 prosenttia rakentamiseen ohjatuista elvytyseuroista valui Tallinnan lautan kautta Viroon, Putkonen muistuttaa.