Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) sanoo toisessa TV-haastattelussaan Ylellä, ettei USA:n vaalitulos yllättänyt häntä.
– Ei hirveästi. Tällaista on tapahtunut vaaleissa jo ympäri maailmaa, viimeksi Britannian brexit, Soini totesi.
– Kiinnostavaa on seurata tutkimuksia vaalien jälkeen, miten äänet siirtyivät, ketkä äänestivät. Mutta Suomi ja suomalaiset voivat elää tuloksen kanssa rauhallisin mielin.
– Ulkoministerinä ajattelen, miten tämä vaikuttaa Suomen ja USA:n välillä. Tuskin kahdenvälisesti muuttuu mitään, mutta kansainväliset muutokset heijastuvat Suomeen, Soini totesi.
Donald Trump on kehottanut Euroopan maita huolehtimaan enemmän omasta puolustuksestaan ja kyseenalaistanut jopa Naton viidennen artiklan: jos ette maksa kahden prosentin BKT-osuutta puolustukseen, emme ehkä mene apuun.
Soini piti viestiä sinänsä selvänä Euroopalle ja Naton jäsenille: sovitusta kahden prosentin tasosta pitäisi pitää kiinni, vaikka siinä ovat onnistuneet vain Viro ja Iso Britannia.
– En usko, että Artikla 5:ttä kyseenalaistetaan. Se on retorinen keino luoda painetta siihen. Sitten olisimme isojen asioiden kanssa tekemisissä , jos Artikla 5:n merkitystä todellisuudessa lähdettäisiin liudentamaan. Siihen en tässä vaiheessa lähde uskomaan, Soini totesi.
Soini piti selvänä, että Trumpin ja Venäjän johdon hyvillä suhteilla on merkitystä, on merkitystä, tulevatko henkilöt toimeen. Suomi taas on USA:n mitassa pieni tekijä ja asteikossa alhaisella tasolla. Sen vuoksi on todella tärkeää, että Suomi voi lähestyä USA:ta Pohjoismaiden kanssa. Viimeksi Pohjoismaat tapasivat presidentti Barack Obaman yhdessä, mikä oli suuri menestys.
Soini toivoo, että vastaava yhteinen lähestyminen onnistuisi myös Trumpin kanssa.
– En usko, että USA:n suhteet Suomen ja Pohjoismaiden kanssa rupeaisivat huononemaan, Soini tuumaili.
Suomelle on ylipäätään tärkeää, että yhteiseen sopimiseen perustuva kansainvälinen yhteistyö jatkuu.
Soini korostaa myös, että kansojen välinen yhteistyö tapahtuu monilla tasoilla, eikä valkoisen talon isännyys ratkaise kaikkea.
– En usko, että USA rupeaisi irtautumaan sopimuksista. Mutta monet sellaiset prosessit, jotka ovat kesken ja joista demokraatit ja republikaanit ovat eri mieltä, voivat vaikeutua, Soini viittasi kauppasopimuksiin.
Hän arvioi, että etenkin energiapolitiikka voi muuttua: esimerkiksi Alaskan öljynporausluvat voivat olla entistä löysemmässä, jos poraus vain kannattaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
